Valokuvausta ja shoppailua

Olin taas työasioissa liikkeellä. Kävin Haminassa kurkistamassa ensi viikolla alkavaa kaivuukohdetta, tai lähinnä sitä, että miten sinne saa kaivinkoneen lavetilla vietyä. Yllättäen paikka olikin lapsuusajoilta tuttu pallokenttä. Ei kyllä mitään aavistusta milloin ja miksi olen kyseisessä paikassa aikanaan ollut, mutta muistijälki on jäänyt. On siis niistäkin vuosista jo tovi vierähtänyt. Kovin vanhettuneelta ja nuhruiselta näytti. Siis se kenttä, enhän toki minä. Tai ainakaan mitään en myönnä.

Kuten aiemminkin olen todennut, täältä maalta pitää aina varta vasten lähteä, jos johonkin meinaa mennä. Puhutaan siis useista kymmenistä kilometreistä, jos ei kuntakeskuksen palveluja lasketa. Ja kun nyt liikekannalla kerran olin, ajelin Kotkan Tervaleppälehtoon oravia ja lintuja morjestamaan.

Katariinanniemeä syksyisessä asussa.

Eläimet olivat nälkäisen oloisia, ilmeisesti ei vielä kovin ollut niitä sinä päivänä käynyt ruokkimassa. Linnut lennähtelivät iloisesti ympärillä ja oravilla oli niin kova vauhti päällä, että oli hankaluuksia saada niistä kuvia. Eivät liioin poseeranneet paikoillaan, mokomat. Tässä teille lintukuvia:

Sinitiainen
Talitiainen
Pöytä on katettu.

Oravat olivat jo melkeinpä talviasussa, aika harmaaturkkisia. Ei olisi ollut itsellekään talviasu yhtään hullumpi vaihtoehto, nimittäin kylmä tuli! Tässä kuvia veikeistä oravista:

Melkein talviasussa jo.

Oravat ja linnut tulevat Tervaleppälehdossa kädestä syömään. Pähkinät ovat suurta herkkua, mutta niitä en allergian takia uskalla mukanani kanniskella, saati että koskisin niihin. Auringonkukansiemenet maistuvat myös - valmiiksi kuorittuna.

Postauksen otsikko lupaa myös shoppailua. No se oli tällä kertaa todella tehokasta. Kotiin ajellessa kurvasin Auto-Sunin kautta. Ostin firmalle uuden auton. Mersu tulee tammikuussa. Ei siis sovituskoppikuvia tällä kertaa, mutta oli näköjään ostohousut jalassa. Ei onneksi kuitenkaan kulutuspussihousut, kuten Turhapurolla aikanaan oli.

Katariina <3

 

PS. Olenhan monesti sanonut, että en viihdy asuinpaikkakunnallani. Tänään taas eräs pieni asia muistutti, että ei kaikki niin kehnosti ole. Nimittäin paikallinen Alko, se ansaitsee täydet kymmenen pistettä asiakaspalvelullaan. Kävin pitkäripaisessa aikomuksenani ostaa pullo kuohuvaa. Valintaa miettiessäni myyjä kipaisi paikalle ja näytti, että nyt heillä on taas valikoimassa tuote, jota ei vähään aikaan ole saanut. Hän muisti minun sitä joskus ostaneen ja pitäneen siitä kovasti. Tuon jälkeen tuote tosiaan oli hetkellisesti pois valikoimasta ja nyt taas saatavilla. Itse en enää edes muistanut kyseistä kuohuviiniä. Kiitos paikallisen palvelun, kohta poksahtaa :)