Tiutinen, niin monia mahdollisuuksia täynnä

 

Tiutisen koulu

Mietin taas kerran kävelylenkillä tätä ihanaa pientä saartamme, Tiutista. Ja kun kävelimme koulun ohi, mieleni valtasi taas suuri haikeus. Muistan kun Ella asteli koulun ovista sissään vuonna 2012 ja aloitti ensimmäisen luokan. Nyt koulu on suljettu ja tuo 104-vuotias kaunis rakennus on ihan tyhjillään. 

Lähes 40 lasta matkasi kouluun, pitkin näitä pieniä polkuja, vielä viimeisen kerran keväällä 2016. Nyt Tiutisen nuoret ovat Hakalan ja Rauhalan koulussa. 

Koulun lakkauttaminen oli monelle kyläläiselle suuri pettymys, myös heille, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois.

Vanha saaristolaiskoulu kantaa mukanaan monia muistoja ja niin pitkän historian.

Koulun puolesta käytiin pitkää ja kovaa taistelua joka päättyi häviöön, ja niin pienestä se oli kiinni. 

Koulun lakkauttaminen oli sellainen asia mikä oli vain hyväksyttävä. Asiastahan käytiin monia kiivaisia keskusteluja ympäri somea, sekä lehdistössä. Mielipiteet taisivat aikalailla jakautua, ja en itse niitä kovin tarkasti seuraillutkaan, sillä asialle ei enää voinut mitään ja oli vain mentävä eteenpäin. 

Ja jos nyt näin uskalla sanoa, tai miksi en uskaltaisi. Mutta luulen, että koulun lopetus oli useammalle vanhemmalle(varmasti myös meillekin)suurempi pettymys kuin itse lapsille. He eivät niinkään ymmärtäneet koko asiaa, mutta heille oli vain tärkeää se, että pääsevät kavereiden kanssa jatkamaan yhteisiä asioita koulutiellään. Ja meidän Ella ainakin jaksoi nähdä hyviä puolia uudessa koulussa ja uusissa oppilaissa. Lapset ovat niin reippaita ja osaavat mukautua muutosten tullen. Aikuiset miettivät asiota pidempää ja myös tässä pätee "mutta kun aina on tehty näin" mentaliteetti.

Tämän sanoen, olisin silti enemmän kuin iloinen jos tuossa rakennuksessa olisi vielä oppilaita. 

Tiutinen on kuitenkin paljon muutakin kuin tuon koulun verran. Tiutinen on täynnä upeita taloja, kauniita maisemia ja meillä on ihan mahtava kyläyhteisö. Siksi haluankin olla osa tätä yhteisöä ja tukea sekä kannustaa sen tulevaisuutta. 

Me olemme löytäneet meille täältä kodin ja elämän ja olen valmis tekemään töitä sen puolesta, mistä me täällä saamme nauttia. Haluan, että lapset muistavat Tiutisen mahtavana paikkana, kuten moni sellainen joka on lapsuutensa täällä viettänyt. 

Viikonloppuna noin 40 kyläläistä kokoontui yhteistalkoisiin työväentalon lähettyvillä ja yhdessä saimme tehtyä paljon. 

Mietin, haaveilen...unelmoin...pohdin.

Salaa haaveilen, että koulun tiloihin saisi pian jotakin toimintaa. Näen siellä kahvilan, kerhon, taidegallerian, valkuvakeskuksen ja monia muita pieniä yrittäjiä yhdessä tekemässä haaveista todellisia. Ideoita minulta löytyisi vaikka ja mitä.

Ensi vuonna Ella aloittaa yläasteen Karhulassa, ja hänelle aukeaa ihan uusi maailma, Tiutisen ulkopuolella. Hän on tänä vuonna aloittanut itse saarelta poistumisen ja on seikkaillut Karhulan keskustassa sekä käynyt uimahallilla. Pyöräilyä pois saarelta emme aloittaaneet aikaisemmin, sillä rantatie tänne, on hyvin vaarallinen.  Nyt pyörätien rakentaminen on vihdoin alkanut. 

Viikot vierivät niin nopeasti ja meilläkin on viikolla sen verran ohjelmaa, että aika meinaa aina loppua kesken. Joten nyt toivotan teille oikein aurinkoista viikkoa ja palaan taas pian.

Päivitetty perhekuva ❤