olycksdag

Perjantai kolmastoista - iiik! Sen verran mä oon taikauskonen että jänskäilen aina etukäteen tätä epäonnen päivää, mut en mä oikeesti edes muista että mulle koskaan olis käyny mitään kovin kummosta. Jotain pientä varmasti joo, mut niitä nyt sattuu (ainakin mulle...) lähestulkoon päivittäin. 

Mitenkään kovin epäonnisesti tääkään perjantai ei siis oo alkanu (jos tätä mun flunssa+kuume -komboa ei lasketa...), oikeestaan ihan päinvastoin. Heräilin rauhassa, kävin pitkässä suihkussa rentoutumassa ja söin ehkä tuhat satsumaa aamupalaks. Nyt oon tässä tuijotellu Gomorron Sverigeä jo hetken aikaa ja kohta ajattelin jatkaa tota villasukkien neulomista, josta oon ihan innoissani. Jaa niin mikä mummoutuminen...? Haha. 



Mut mikäs tässä on ollessa - väliaikanen mummoutuminen on ihan jees, etenki näin kipeenä, ku pitäis oikeesti malttaa levätä. Mä oon muuten ihan törkeen huono tässä lepäämishommassa! Koko ajan tulee mieleen semmosia pieniäsuuria juttuja, jotka haluis heti hoitaa pois alta, mut sit ei kuitenkaan viiti, koska tietysti sitä mieluiten parantuis mahdollisimman nopeesti. Eilenkin sorruin ripustelemaan jouluvaloja ja asettelemaan muutamia koristeita sinne tänne, koska oli muka niiin tylsää eikä jaksanu vaan maata ja blaablaablaa. Ei se hemmetin lepääminen voi olla niin vaikeeta?! Tänään mä aion oikeesti ottaa ihan levon kannalta koko päivän. Mä lupaaan!



Ihanaa viikonloppua kaikille, ja hei, olkaa erityisen varovaisia tänään! ♥