Aikamatka profiilikuvina

Viime aikoina blogeihin on postailtu innokkaasti vanhoja profiilikuvia. Ne ovat hauska tapa kurkistaa kirjoittajan menneisyyteen. Koska en ole koskaan ollut luonteva kameran edessä enkä varsinkaan selfien ottajana, profiilikuvia ei ole kertynyt Facebookiin kovin suurta määrää. Ajattelin kuitenkin esitellä jokusen niistä ja kertoa tarinasta kuvan takana. 

Ensimmäinen profiilikuvani Facebookissa kesällä 2008 oli todellisuudessa jo monta vuotta vanha, luultavasti vuodelta 2005. Olen ottanut kuvan lenkiltä koiran kanssa, ja asuinpaikka oli silloinen Jyväskylän maalaiskunta. Tämä oli hyvä profiilikuva, koska eihän Facebookissa nyt naamaansa uskaltanut näyttää!

Myöhemmin kesällä uskalsin laittaa itsestäni ihan ajankohtaisen kuvan. Elettiin heinäkuuta, olimme vierailulla lapsuudenystäväni luona Nokialla ja näköjään käytin jo siinä vaiheessa aika jättimäisen kokoista mahaani mukitelineenä.

Lokakuussa 2008 esikoinen oli kuukauden ikäinen ja olimme käymässä vamhempieni luona Juvalla. 

Ystävien häissä kesällä 2010 (toivottavasti muistin vuoden oikein!). Myöhemmin meistä tuli tämän pariskunnan suloisen tyttären kummeja. Ja olenpa näköjään mahtunut ylioppilasjuhlavaatteisiini vuodelta 2002. 

Sitten hieman erilaisiin tunnelmiin. Tämän kuvan täytyy olla syksyltä 2010. Olin ensimmäistä vuotta opettajana ja ihan burnoutin partaalla. On päästy viettämään miehen kanssa vapaailtaa entiseen kotikaupunkiin Jyväskylään. Ollaan Lutakossa, luultavasti Viikatteen keikalla. Tykkäsin tuosta vinosta otsatukasta ja muistan, että sillä kampaajakäynnillä meinasin jatkuvasti nukahtaa tuoliini, koska olin ihan poikki.

Kesällä 2011 odotin toista lasta, ja istun tässä kuvassa Kerimäen kirkon pihalla esikoisen kanssa. Oli miehen veljentytön konfirmaatiopäivä. Otsatukka on säilynyt mutta vaalentunut.

Aikahyppy kesään 2013, Espanjan rannikolle. Vietimme lämmintä juhannusta (kerrankin) ystäväperheen kanssa. Kuopus oli puolitoistavuotias ja sairastui pian tämän kuvan ottamisen jälkeen enterorokkoon. Ensimmäinen lomaviikko ei ollut erityisen miellyttävä. 

Tämän tekotaiteellisen selfien otin päivälleen kolme vuotta sitten (2014) meidän olohuoneessa. Facebook ilmoitti tästä muistosta, ja siitä se ajatus tähän postaukseen lähtikin. Olin menossa työhaastatteluun nykyiseen työpaikkaani. Jäin taas ensimmäiselle varasijalle, mutta juhannusviikolla minua pyydettiinkin töihin. Taulu on läksiäislahja ystäviltä.

Lokakuussa 2015 mulla on ollut jokin harvinainen tylsä hetki, kun olen leikkinyt filttereillä. Varmaan syysloma ja aivot narikassa.

Viimeisin profiilikuva on viime kesältä (olisi varmaan aika päivittää), ja sen otti poikani. Tarvitsin uusia kuvia blogia varten, ja poika on innokas kuvaaja. Kuva otettiin takapihallamme aurinkoisena kesäpäivänä. Kesä, tule jo!

Mukavaa viikonloppua!

-Karoliina