Jotain hyvää, jotain huonoa

 

 

Edellisessä tekstissä kirjoitin siitä, että minusta talosta tekee kodin se, että talo tuntuu hyvältä, omalta. Meidän talossamme on toki muitakin hyviä puolia, mutta myös niitä huonoja, jotka on oppinut hyväksymään.

 

 

1970-luvulla ei ihan arvostettu samanlaista avaruutta asunnoissa kuin nykyisin. Huoneet ovat pienempiä eikä huonekorkeuskaan päätä huimaa. Aikansa luomus oli esimerkiksi kylmiöhuone, joka äskettäin joutui kohtaamaan lekan. Itse en kaipaa niinkään lisäneliöitä, paitsi keittiöön. Seinän kokoiset ikkunatkin lähinnä ahdistaisivat. Jotkut ratkaisut tässä talossa saavat kyllä ihmettelemään.

Talossa on kolme makuuhuonetta, ja lasten makuuhuoneet ovat vierekkäin. Huoneiden ovet ovat kaukana toisistaan, ja jossain vaiheessa huoneiden väliseen seinään on puhkaistu ovi. Nythän tämä toimii, mutta teini-iän kynnyksellä joutuu ehkä miettimään muutosta asiaan. Lastenhuoneiden yhdellä seinällä on kaapistot ja yhdellä seinällä tietysti ikkuna. Lastenhuoneissa ei siis ole yhtään "ehjää" seinää.

Näkymä tytön huoneen "pääovelta" pojan huoneeseen.

Keittiö on aika pieni, ja muuttaessamme ostimmekin vähän liian suuren pöydän. Pyöreä pöytä toimisi varmaankin paremmin.

 

Pitkä ja kapea parveke. Mitä neliöiden tuhlausta... Mitä tälle kannattaisi tehdä? Meillä parveke toimii lähinnä pyykkienkuivatuspaikkana. Kunpa olisin kiinnostunut kasvattamaan vaikka yrttejä, olisihan täällä tilaa. Olisin mieluummin ottanut parvekkeesta lisäneliöitä keittiöön.

Retrohenkiset (aika rumat mutta mukavat) parveketuolit etualalla.

Autotallissa ja varastossa riittää tilaa, jopa niin paljon, että teimme varastoon bändikämpän. (Siitä sitten myöhemmin lisää.) Autotallin ovi on kuitenkin aika kapea (70-luvulla oli vähän pienemmät autot). Noloa myöntää, mutta en koskaan uskaltanut ajaa entistä autoamme, isohkoa farmariautoa, talliin.

 

Metsäinen rinnepiha on meille oikein mukava, koska nurmikkoa ei ole paljon leikattavana ja lapsista on hauskaa kiipeillä ja esimerkiksi rakentaa majaa. Eläimiäkin täällä pääsee bongailemaan: oravia, jäniksiä ja erilaisia lintuja. Meillä on kyllä suunnitelmissa hyödyntää rinnettä paremmin käyttöön. Olemme miettineet, että rakentaisimme ylös tasaiselle alueelle jonkinlaisen pation, jonne johtaisi portaat.

 

Hyvä sijainti tarkoittaa ehkä luopumista joistakin muista asioista. Asumme kävely- ja pyörämatkan päässä keskustasta. Tontit ovat tällä kadulla aika pieniä. Meidän talomme ja naapurin talo ovat rakennettu aivan toisiinsa kiinni. Asumme tavallaan paritalossa. Toinenkin naapuri on hyvin lähellä, mutta onneksi välit naapureihin ovat hyvät. :)

 

 

Luonnollinen näköeste naapuriin. Mikähän kasvi lienee?

Tässä vaiheessa, kun lapset ovat vielä aika pieniä, sijainti lähellä palveluja on ainakin minulle tärkeää. Päiväkoti, koulu, kauppa ja huoltoasema ovat lyhyen kävelymatkan päässä. Sijainti on kätevä myös minun ja miehen työpaikkojen vuoksi.

 

Yksi parhaista puolista talossamme on mielestäni muuntelumahdollisuudet. Eri tiloille on mahdollista keksiä erilaisia käyttötarkoituksia elämäntilanteesta tai asukkaan toiveita riippuen. Alakerrasta tulee remontin myötä oleskelutila, joka toimii samalla vierashuoneena. Tila sopisi kuitenkin hyvin myös yksityisyrittäjän tilaksi. Yläkerran pikkuhuone, joka on tarkoitus uudistaa jossain vaiheessa, toimii työhuoneena tai vaatehuoneena. Bänditilaa voi hyödyntää muuhunkin harrastuskäyttöön. Mahdollisuuksia riittää, ideoita syntyy, eikä tekeminen lopu ainakaan lähivuosina!