Materiaalit oudoissa paikoissa, osa 2: viemäriputken piilottaminen

Syksyistä sunnuntaita! Loma lähenee loppuaan. Kiva viikonloppureissu ystävien luokse on takana, ja nyt ehtii vielä puuhastella vähän kotona, ennen kuin arki taas alkaa. Ehdittiin tehdä jo retki laavulle paistelemaan makkaraa. Nyt on hyvä lämmitellä glögikupillinen kädessä.
 


Mutta asiaan. Kirjoittelin jo aikaisemmin seinämateriaalivalinnoistamme täällä ja täällä. Se hyvä puoli tällaisessa hitaammanpuoleisessa remontoinnissa on, että ehtii pähkäillä sisustusratkaisuja moneen kertaan ja vertailla hintoja. Siten tulee tehneeksi ehkä vähän erikoisiakin valintoja. 

Kun purimme pois alakerran kylmiöhuoneen (siitä juttua täällä), melkein keskelle alakertaa jäi katosta lattiaan ulottuva viemäriputki. Se piti tietenkin naamioida jotenkin. Laitan parempia ennen ja jälkeen -kuvia remontin valmistuttua, mutta kurkataanpa vähän, millaiseen ratkaisuun päädyimme. No, laittamaan taas lattiamateriaalia pystyasentoon. Minä halusin, että viemäriputki saadaan näyttämään siltä, niin kuin se olisikin kantava tolppa. Ja nyt meillä sellainen on, vähän vaiheessa kyllä vielä. Materiaalina on tummanharmaa terassilaatta, joka sopii hyvin yhteen lankkuseinien kanssa.
 

Tässä kuvassa näkyy tuo viemäriputki.

Tässä vielä keskeneräisen tolpan pintaa.

Olen nyt useampaan otteeseen lueskellut sisustusjulkaisuista, että rouheat ja viimeistelemättömät pinnat ovat kuulemma sisustuksessa suosittuja. Aika rouheahan tuo tolppa on. Seinätkin saivat jäädä aika rosoisiksi. Lopulta en hankkinutkaan kalkkimaalia, vaan seinät maalattiin Tikkurilan Harmonyn perusvalkoisella. Alakerta ei ole alkujaan ollut asuinkäyttöön suunniteltu tila, minkä huomaa esimerkiksi matalasta huonekorkeudesta. Sisustuskin saa olla vähän kellarimainen (vaikka ei tästä mitään man cavea olekaan tulossa).

Tällainen pidempi harkinta-aika on saanut meidät luopumaan joistakin ideoista. Valetut portaat aiomme jättää ainakin toistaiseksi laatoittamatta. Katsotaan, miltä ne näyttävät, kun ne hiotaan ja maalataan. Baaritiskin tyyliselle pitkälle pöydälle sanoimme hyvästit, sillä tilasta olisi tullut liian ahdas. Avointa tilaahan me alun perin halusimme. Vajaan kuukauden päästä pitäisi olla valmista. Saa nähdä, miten tässä vielä käy!