Valoa ja valaistumista

 

Olen muutamana päivänä huomannut, että päässäni on alkanut soida Samuli Edelmannin (Sinä olet) Aurinko. (Huom! Ei sen alun takia, jossa sanotaan: Minä väsytän itseni työssä jota siksi teen / että pimeän hetkellä äänet niin on sanoneet. Kieltämättä joskus tulee kyllä mietittyä, mitä ihmettä sitä on ajatellut ammatinvalinnan hetkellä.) Laulussa puhutaan ihanasta valosta, ja sitähän ei ole voinut olla huomaamatta.

Valoisan ajan lisääntymisellä on ainakin minulle suuri merkitys. Kun aamulla kuuden aikaan herätessä päivä jo sarastaa, on mieliala korkeammalla kuin pimeinä talviaamuina. Ja kun lähtee ajelemaan töistä kotiin ja tietää, että valoisaa aikaa jatkuu vielä monta tuntia, ajatukset eivät ole pelkästään päiväunissa ja sohvalla makoilussa. On helpompaa jaksaa ja ajatella positiivisemmin, kun saa luonnon omaa valohoitoa.

Syksyn ja talven aikana laiminlöin lupaukseni liikkua enemmän. Nyt, kun aurinko paistaa vielä työpäivän jälkeen kirkkaana, on tehnyt jopa mieli lähteä ulos. Kiersin tiistai-iltana Kaihun kierroksen rauhalliseen tahtiin, katselin maisemia ja hengittelin raikasta ilmaa. Ehkäpä valon ansiosta saan itseni taas ruotuun liikkumisen suhteen. 

Keväällä mietin aina paljon tulevaa. Syksy on tässä vaiheessa usein hämärän peitossa, ja olo on epävarma, onko kesän jälkeen töitä vai ei. Tämän pohdiskelun lisäksi olen miettinyt mahdollisia opintoja ja myös tätä blogia. Haluaisin palata tiiviimpään kirjoitustahtiin ja panostaa blogiini enemmän. 

Kaikesta ajatusten myllerryksestä huolimatta olen pysynyt aika rauhallisella mielellä. Olen nimittäin ymmärtänyt, että minun on aivan turha stressata liikaa asioista. Loppujen lopuksi asiat menevät juuri niin kuin niiden pitääkin mennä. Minulla, miehellä ja meillä perheenä on ollut monenlaisia valintoja tehtävänä vuosien mittaan. Riskejä ja mahdollisuuksia täytyy punnita erityisen tarkkaan, kun on vastuussa itsensä lisäksi noista pienistä ihmisistä. Sillä hetkellä, kun on otettu ratkaisevia askeleita, on olo ollut epävarma, mutta myöhemmin on osoittautunut, että valinnat ovat olleet meille oikeita. Aina ei itse pääse täysin vaikuttamaan elämänsä kulkuun, mutta lopulta asiat kuitenkin kääntyvät hyviksi. Tämän olen todennut ja näin haluan uskoa. 

Aurinkoista kevättä ja onnellisia alkuja itse kullekin. :)