Antileipuri

Hihhei!

Mikä ihme siinä on, että ihminen, joka ei koskaan leivo, kuvittelee muuttuvansa taitavaksi leipuriksi yhdessä yössä? 

Meillä pikkuneiti täytti tosiaan 2 vuotta viime maanantaina, ja tänään vietimme sitten synttäreitä läheisimpien sukulaisten kesken (kaverisynttärit saavat vielä odottaa). Viime vuonna tein elämäni ensimmäisen täytekakun, tänä vuonna päätin tilata sen leipomosta.. Oli se kyllä ihan hyvä viimeksi, mutta en todellakaan ole mikään leipuri, ja kaikkea muutakin halusin juhliin väsätä, joten tässä kohtaa valitsin helpomman tien.

Mutta niihin väsäilyihini. Ei niitä nyt oikein leipomuksiksikaan voi kutsua, koska kyseessä on TODELLA HELPPOJA väsäilyjä puoliksi valmiista raaka-aineista, mutta tällaiselle antileipurille sekin on jo paljon. Viime vuonna tein tytön synttäreille täytekakun lisäksi kuppikakkuja ja parit suolaiset piirakat, ja sitä voi kutsua jo leipomiseksi. Nyt on tosiaan vähän toisin..

Ihailen aina ihan suunnattomasti, kun näen vaikka blogeista, kuinka ihmiset ovat kekseliäitä ja taitavia tekemään herkkuja. Nytkin hain inspiraatiota mm. Pappila ja When the Story begings -blogeista. Jäin kyllä auttamattomasti näiden taituroijien jalkoihin, mutta sainpahan jotain tehtyä! Repesin nauramaan ääneen sen jälkeen kun sain omat lumiukkoni valmiiksi, Niitä en todellakaan kutsuisi When te Story begins -bloggaajan tapaan ihastuttaviksi lumiukoiksi :D

Kattokaa nyt!!! Kuolen nauruun!!

Olen hyvin suurpiirteinen monessakin asiassa, eikä pieni nyhrääminen ole ollenkaan minun juttuni, joten näitä saakelin lumiukkojakin tehdessä tuli pari ärräpäätä. Ensin sainkin tehtyä vain nuo kaksi, ja ajattelin jättää koko homman siihen, mutta illalla lapsen mentyä nukkumaan päätin kokeilla uudestaan. Otin lasin viiniä seurakseni, ja niinpä muutama kammottava, säälittävä ja pelottava lumiukko noiden kahden lisäksi valmistui kuin valmistuikin! Nauroin ääneen kun ne olivat valmiit! Lähetin kuvan valmiista lumiukoista muutamalle naapurilleni (naapuriäippien whatsapp-ryhmälle), niin sain vastaukseksi kasan nauravia naamoja XD! Mutta ne oikeasti maistuivat hyviltä, kun söi silmät kiinni.

Ja aloitellaan...
Nauroin ääneen!!!
Ensi halloweeniksi näitä, ja punaisella elintarvikevärillä parit veriroiskeet naamaan :D Pelottaa varmasti!
Aaaaaaahhahaaaaaaa!!!!!

Ja voi apua näitä minun kakkutikkareita! Siis näyttävät ihan hyviltä (tavallaan), ja maistuivat hyvältä (tai ehkä vähän ällömakeilta), mutta ensi kerralla taidan tehdä ilman noita tikkuja.. Puolet tikkareista muuttui lävistetyksi palluroiksi heti kuorrutuksen saatuaan. Onneksi se ei kuitenkaan vaikuttanut makuun. Kakkutikkareissa käytin Mariannekeksejä, vanilijatuorejuustoa, valkosuklaata ja strösseleitä. Helppoa ja hyvää, mutta jo tikun asettaminen toi vastaan hankaluuksia..

Vasta yksi lävistetty..
Nyt jo pari...
Oikeesti, ihan hyviä!

Vaikka en oikein koskaan leivokaan (paitsi lapsen syntymän jälkeen tein juustokakkuja joka viikko), niin ruokaa tykkään tehdä. Samoin suolaiset herkut ja piirakat ovat monesti syntyneet kourissani. Nytkin tein pizzapiirakan, jossa on kinkkua, ananasta, valkosipulia, basilikaa, tomaattia ja juustoraastetta. Se näytti ja maistuikin tosi hyvältä! Jotain sentään saan aikaiseksi ja ihan onnistuneesti.

Sydän täynnä rakkautta <3

Lisäksi tein savuporotäytteisiä ruissipsejä. Hyvää oli!

Maistuu jälleen paremmalta kuin miltä näyttää :)

Eli, jos haluatte tilata lapsenne juhliin mitä tahansa leipomuksia, tänne vaan tilaukset! Takaan, että ei tule sellaisia, kuin tilaatte ja pieleen menee!! Maku saattaa vahingossa olla hyvä :D

Mut onneks elämä ei oo niin vakavaa! Yksi näistä naapuriäideistäkin sanoi lumiukot nähtyään, että tärkeintähän se on se maku. Kauhee ku tää maailma on niin ulkonäkökeskeinen, ihana kun sä rikot vähän tätä ulkonäkökeskeistä ajattelua sun lumiukkojen kanssa (ja silmät kyyneleissä naurava naama).

Kuolen nauruun!

Minkäslaisia leipureita te olette?

Love life

Kiti the leipuri