Hiekkalaatikot rocks!

Heissan!

Aurinko helli meitä viime viikolla ja taas tänään, ihanaa! Sisällä ei viitsi turhaan kuluttaa aikaa, vaan pikku neidinkin kanssa suunnataan herkästi ulos ja leikkipuistoon. Raikas ulkoilma tekee hyvää niin isoille kuin pienillekin.

Tänään istuin hiekkalaatikon laidalla ja katselin tytön touhuja. Sydämeni valtasi aivan järjetön rakkauden tunne! Tiedättekö, kun joskus kaikkia sisuskaluja puristaa ja lämpö virtaa päästä varpaisiin? Siltä minusta tuntui juuri sillä hetkellä. Tuo ihana töhöttäjä on oikeasti minun! Siinä sitä sitten tehtiin hiekkalinnaa ja hiekkakakkuja, nautittiin lämmöstä ja toistemme seurasta.

Töhöttäjä

Paitsi että se oma töhötin töhöilee siellä hiekkalaatikolla, siellä myös tapaa muita ihmisiä. Olenkin saanut tutustua ihaniin äiteihin (äidit ovat useammin samaan aikaan puistossa), joista on tullut jo ihan ystäviä. Heiltä saa vertaistukea vaikka korvatulehduskierteeseen, uhmaiän eri vaiheisiin ja hermojen kiristymiseen, mutta mikä tärkeintä, heidän kanssaan saa nauraa omille ja toisten kömmähdyksille. Hiekkalaatikolla toisia kannustetaan, kerrotaan omia kokemuksia, pyritään auttamaan toisia ja tutustutaan! Hiekkalaatikolla on oikeasti mukavaa! 

Vaikka me ihmiset olemme erilaisia, niin joistakin asioista löytää aina keskusteltavaa tuntemattomankin kanssa. Näitä asioita ovat yleensä mm. sää, lemmikit tai lapset. Tässä tapauksessa nuo kaikki. Hiekkalaatikolla on ollut helppo höpistä. Olenkin erittäin onnellisessa asemassa, että olen saanut tutustua ihan mielettömän hyviin tyyppeihin! Hiekkalaatikolla ujo suomalainenkin ihminen harrastaa small talkia!

Olen itse ihan supersosiaalinen, ja aina juttelemassa kaikkien kanssa. Monet ovatkin varmaan katsoneet minua kieroon esim. hississä tai vaikka Stockan vessajonossa, jossa alan jutella kanssaihmisilleni. Leikkipuistossa näin ei ole. Siellä aikuinen saa vihdoinkin aikuista juttuseuraa, kun ajattelee, että moni saattaa viettää päivät kaksin lapsen kanssa kotona. Kun itse olin kotona lapsen ja koiran kanssa, niin eipä siinä paljon vastauksia omiin kysymyksiin herunut. Toinen vain puklaili ja toinen ei korvaansa lotkauttanut.

No joo, eipä tätä hiekkalaatikkoystävyyttä tullut vielä pari vuotta sitten ajateltua. Lähinnä mietti vaan, että voi raukkoja, tuolla nuo vaan istuu hiekkalaatikon reunalla, mutta minä tyttöpä olen menossa bilettämään! Pöh, hiekkalaatikolla oli varmasti paljon syvällisempiä keskusteluja, oppi enemmän asioita ja se oli saletisti myös rentouttavampaa, eikä seuraava päivä mennyt vain sängyssä maaten ja telkkaria tuijottaen.

Hiekkalaatikot rocks!

Terkkuja ihanille hiekkalaatikkoystävilleni <3

Love life

Kiti