Itsenäisyyspäivä Helsingin keskustassa

Heissan!

Niin sitä Suomi täytti 99 vuotta! Meidänkin oli tarkoitus juhlistaa Suomen syntymäpäivää ystäviemme luona (siis ihan päiväsaikaan), mutta ystäväni miehen kuumeen vuoksi emme päässeetkään heille herkuttelemaan. Sinne oli suunniteltu jo kaikkea ihanaa syötävää mm. joulukinkku oli kuulemma jo sulamassa. Äh, aina ei vaan voi onnistua. Toivottavasti siellä kuitenkin voidaan jo paremmin :)

Meidän pitikin siis keksiä jotain muuta tekemistä sille päivälle. Iltahan oli pyhitetty tietenkin Saulille ja Jennille - tosin tv:n välityksellä. Päätimmekin lähteä typykän kanssa Helsingin keskustaan "haistelemaan" joulun ja itsenäisyyspäivän fiiliksiä. Isännän annoimme jäädä kotiin huilimaan.

Ulkona oli kirpakka pakkanen, varmaan lähemmäs -10´C. Mukava merituuli vielä päälle, niin avot! Mutta kunnolla vaan päälle, niin ei tunnu missään. Itseasiassa tuli paljon jouluisempi fiilis jo pakkasesta, vaikka lunta täällä ei olekaan. Ensimmäiseksi suuntasimme Senaatintorille Tuomaan markkinoille.

Heisingin Tuomiokirkko
Poliisit olivat jo valmiina Salen ja Jennin juhlia varten.

 

Porukkaa oli todella paljon liikenteessä. Olin kuullut, että siellä olisi Joulupukki, mutta ei me vaan mitään sellaista nähty. Mikä pettymys typykälle!

Markkinoilla oli pieniä kojuja vierivieressä, ja niissä oli myynnissä kaikkea ihanaa. Oli suomalaista desingniä, herkkuja, leluja, koruja, vaatteita ja vaikka mitä muuta. Kovin kauaa emme kuitenkaan markkinoilla viihtyneet, koska karuselliinkin oli n 100 metrin jono, sitä Joulupukkia ei näkynyt missään, typy ei viihdy rattaissa, ja alkoi tulla vilu. Mutta ensimmäiset joulufiilikset tuli siellä haisteltua.

Siitä suuntasimme Espan puistoon. Siellä typykkä pääsisi kävelemään. Aurinko ei ollut vielä laskenut, joten puiston valot eivät päässeet ihan oikeuksiinsa, mutta olihan ne upeat noinkin.

Espan puistossa oli tilaa tallustella.
"Kultainen polo!"
"Tonttuja!"
Kirpakka pakkanen, onneksi oli kunnolla päällä!

Taas uudet ihanat "joulun hajut" tuli nenään. Jouluvalot, hyörinä ja pyörinä, pakkanen. Vain lumi (ja se Joulupukki) puuttui. Valkopartaista herraa kyseltiin monta kertaa päivän aikana. Että kun pitikin mennä mainitsemaan tytylle se Joulupukki..

No mutta, kohta olikin edessä vähän erilainen hetki, oikeastaan jopa vähän pelottava. Saavuimme Aleksanterinkadulle. Siellä oli paljon vilkkuvia sinisiä valoja. Tyty kävi innoissaan huutelemaan piipaata, ja niinpä jäimme odottamaan ja katsomaan, mitä tapahtuu. Eikä aikaakaan, kun olimme keskellä mielenosoitusta! Mellakkapoliisit täysissä varusteissaan käveli meistä muutaman metrin päästä, osa seisoi rintamana , ettei kukaan lähtisi ohittamaan heitä, n 3000 mielenosoittajaa huusivat jotain rasisimia vastaan. Asia oli hyvä, mutta kyllä hävisi hetkessä kaikki se joulun fiilis tuollaisen keskellä. Typyäkin taisi vähän pelottaa ne kamalat rummutukset, huudot ja väenpaljous. En kyllä nauttinut itsekään siitä tilanteesta. 

Siellä vilkkuu..
Siellä on lisää poliisiautoja

Heti vaan kun pystyimme, lähdimme suosiolla kävelemään kohti rautatieasemaa ja kotiin. Olihan sitä tullut oltua jo lähemmäs puolitoistatuntia pakkasessa.

Kotia lähestyttäessä alkoi jo aurinko laskea. Nämä ihanat kuvat on ihan pakko vielä jakaa teille.

Auringonlasku heijastuu ikkunoista todella upeasti!

Ja sitten äkkiä kotiin lämmittelemään!

Saatiinhan me se päivä hyvin kulutettua, vaikka uskoisin, että ystävien kanssa herkuttelu olisi ollut ehkä mukavampaa... Mutta laatuaikaa tytyn kanssa, en valita. Ja samalla nähtiin Helsingin itsenäisyyspäivän "molemmat" puolet..

Ilta menikin sitten Saulin ja Jennin seurassa :)

Love life

Kiti