Kohtalon oikkuja

Heip!

Pettymys on edelleen päällä teatteriproggiksen peruuntumisen vuoksi, mutta kyllä täältä vielä noustaan! Kiitos kaikille lämmittävistä kommenteistanne ja tsemppauksistanne. Ne oikeasti helpottivat oloa, ja antoivat uskoa siihen, että jotain muuta on varmastikin tulossa. Näin oli ilmeisesti sitten tarkoituskin tapahtua. Vielä en ole sitä tarkoitusta ymmärtänyt, mutta ehkä se jossain vaiheessa selkenee.

Uskotko sinä kohtaloon? Minä olen aina ollut  sellainen kohtaloon uskoja. Tämä voi kuulostaa, ja todennäköisesti kuulostaakin, "henkimaailman höpinöiltä", mutta jotenkin se auttaa minua jaksamaan vaikeissa paikoissa. Uskon, että asioilla on oikeasti tarkoitus mennä niin kuin ne menevät. Joskus tarkoitus on vain oppia jotain, vaikka sitten kantapään kautta ja isolla kädellä ja, toisinaan tarkoitus saattaa olla nimenomaan uuden, ja paremman oven avautuminen joskus myöhemmin. Ja sitä ovea ei olisi voinut avata, ellei edellinen olisi sulkeutunut. Ehkä tässä minunkin kohdallani on jostain sellaisesta kyse. Ja kaikki järjestyy kyllä. Aikanaan. Nämä on näitä kohtalon oikkuja.

Ja sen tämä teatteriproggiksen peruuntuminen ainakin sai minussa jo aikaan, että aloin oikeasti miettiä omaa tulevaisuuttani ja tulevaa työuraa. Rakastan ehdottomasti näyttelemistä ja laulamista, ja olen niissä mielestäni ihan hyväkin. Silti mielessäni on ollut jo pidemmän aikaa, toisin sanoen lapsen syntymästä lähtien, mahdollisuus katsoa ja kokea myös toisenlaista uramahdollisuutta. Olen erittäin sosiaalinen ja viihdyn ihmisten seurassa. Olen lukenut ja opiskellut vuorovaikutustaitoja ja kouluttanut ihmisiä sillä saralla, ja niinpä yksi mahdollinen suunta tulevaisuudessa olisikin päästä työskentelemään näiden vuorovaikutusasioiden kanssa enemmänkin. Esimerkiksi hyvä työilmapiiri syntyy hyvistä vuorovaikutustaidoista. Millainen esimies on, millaiset hänen vuorovaikutustaitonsa ovat, uskaltaako kokoustilanteissa avata suutaan ja ehdottaa omia ideoitaan. Miten muut kollegat suhtautuvat sinuun, koetko olevasi kiusattu ja miten nämä asiat saisi selvitettyä. Tai millainen on hyvä asiakaspalvelija? Miten asiakas oikeasti kohdataan, mitä eleitä ja ilmeitä havainnoit asiakkaassa, ja miten saisit hänet tuntemaan olonsa paremmaksi. Mm. näitä asioita olen käynyt läpi koulutuksissa. Ja nämä asiat kiinnostavat minua näyttelemisen ja laulamisen ohella todella paljon! Ehkä tässä olisikin se uusi ovi, josta kävisin sisään seuraavan kerran. Aika näyttänee, mitä tuleman pitää!

Tämän postauksen tarkoitus oli siis kertoa teille, että hengissä ollaan, ja täältä vielä noustaan! Aina ei tiedä mitä se elämä eteen heittelee. Mutta siihen, miten itse suhtaudut asioihin, vaikuttaa lopulta aika paljon lopputulokseen.

Olkaa avoimia ja rohkeita, ottakaa vastaan se mitä elämä tiellenne tuo, kaikki järjestyy aina jotenkin! Jossain vaiheessa!

Iloa päiväänne!

Love life

Kiti