Tää teki terää!!!

Hihhei! 

Viime viikolla Helsingissä ollessani tapasin pitkästä aikaa yhden parhaista ystävistäni, ja ihan kahdestaan. Ja tällä tarkoitan sitä, että yleensä kuljen Töhöttimen kanssa yhdessä paikasta toiseen. Nyt oli kuitenkin äidin aika viettää hetki laatuaikaa. Ja huhhei, että tulikin tarpeeseen! En edes tajunnut kuin vasta muutama päivä myöhemmin, miten hyvää tämä muutaman tunnin laatuaika tekikään!

Mie ja Harriet (olemme tutustuneet Lappeenrannassa jo vuonna 1989, kun aloitimme samalla musiikkiluokalla) Pus, pus Harriet!

Tarkoitus oli lähteä ystäväni kanssa vain kahville ja vaihtamaan kuulumisia, mutta aamupäivästä tulikin monin verroin mukavampi ja mielenkiintoisempi. Sovimme nimittäin treffit Kiasmaan! Ajattelin ensin, että menemme sinne vain kahvittelemaan, kun en ollut sielläkään koskaan ennen käynyt, mutta ystäväni olikin ajatellut, että mennään katsomaan näyttely ja kahvitellaan sen jälkeen. Sehän passasi! Tämä on oikeasti jo melkein noloa, mutta en ollut koskaan käynyt Kiasmassa yhdessäkään näyttelyssä... Olen asunut Helsingissä kuitenkin jo 10 vuotta. Mutta shhh, ei kerrota kenellekään... Nyt siis kuitenkin menimme!

Siellä oli esillä monien taiteilijoiden töitä, mm. etelä-korealaisen Choi Jeong Hwan ja brasilialaisen Ernesto Neton, joiden töistä tässä on muutama kuva. Näissä töissä oli kivaa se, että osaan niihin sai koskea! Monesti, kun jossain lukee ÄLÄ KOSKE, niin silloin on melkein pakko edes hipaista :D 

Tästä lähdettiin liikkeelle.
Choi Jeong Hwa yhdisteli taiteessaan käyttötavaraa. Huomatkaa ämpärit, lasit ym. keittiötarvikkeet. Ja täällä sai kävellä välissä!
Harriet taideteoksen keskellä
Ziiz wau!
Oho!
Maljakoiden sisällä oli eri tuoksuja, niitä sai käydä tuoksuttelemassa. Osa oli kyllä kaukana tuoksusta, lähempänä lemua...
Ernesto Neton taidetta. Tuonne sai myös mennä kävelemään ja istuskelemaan.
Ja tänne sai mennä köllimään! Ja mehän mentiin :)

Olipa upea näyttely! Suosittelen muillekin! Tekemistä taas vaikka sadepäiväksi.

Näyttelyn jälkeen hilppasimme kaatosateessa kauppakeskus Forumiin kahville ja salaatille. Päivitimme kuulumiset muutamalta kuukaudelta, nauroimme ja itkimme :) Se on sitä tunteiden sekamelskaa, ja turvallisen ja luotettavan ystävän seurassa on helppo näyttää kaikki tunteet!

Sitten oli vuorossa vielä hetken shoppailua meidän neidille. Kohta alkaa taas arki ja päiväkoti kutsuu, joten pitäähän sitä olla uudet päiväkotivaatteet valmiina. Tyylitajuinen Harriet on ehkä parasta shoppailuseuraa! Harriet osaa katsoa vaattet niin äidille kuin tyttärellekin, mutta nyt oli siis vuorossa se pienempi. Tosin itse olen varannut jo Harrietin omasta vaatekaapista itselleni muutaman paidan..

Mutta voi että tämä tekikin terää! En tosiaan edes tajunnut, miten tarvitsinkaan tällaista irtiottoa. Vaikka sitä on aikaisemminkin ollut itsekseen liikkeellä, niin tällainen extempore-tekeminen oli kyllä ihan huippua! Ei oltu suunniteltu mitään, vaan mentiin näyttelyyn, koska siltä tuntui. Syötiin, koska tulikin nälkä ja sitten vähän shoppailtiin, koska taas vaan sitä tuntui :) Ja sanoinko jo, että hyvässä seurassa

Kiitos Harriet <3

Rakastan omaa Töhötintäni yli kaiken, mutta kyllä välillä pitää päästä hetkeksi irti, omien ystävien kanssa viettämään laatuaikaa. 

Eikö sitä sanota, että kun äiti voi hyvin, koko perhe voi hyvin :)

Love life

Kiti