Lauantai-ilta, vihdoin!

Heip!

Taas on viikko takana ja on lauantai-ilta, huh. Tapahtumarikkaan työviikon jatkona oli touhukas lauantaipäivä tytön kanssa, ja kun ilta ja oma aika vihdoin sai, sanoin ääneen "huh".

Tänään aamupuuhien jälkeen suuntasimme tytön kanssa Hoplopiin. Siellä kului mukavasti pari tuntia. Aamulla ennen klo 9.30 oli jo kaksi koneellista pyykkiä pesty ja laitettu kuivumaan. Hoplopin jälkeen oli vuorossa kauppareissu, jonka jälkeen menimme kotiin hetkeksi huilaamaan. Tässä vaiheessa kello oli jo 13.15. Äkkiä tyttö unille ja samalla itse pieni hengähdystauko. 

Kun tyttö heräsi, oli vuorossa ruokailua ja koiran pikaulkoilutus, leikkiä sisällä ja sitten ulkoilua lapsen kanssa. Sen jälkeen haimme koirankin ulos, ja tavoite oli lenkittää koira ja saada se tekemään tarpeensa. Ei tehnyt. Siinä sitten manailin ja yritin jatkaa lenkkiä, jotta mummeli tarpeensa saisi tehtyä. Tyttö alkoi jo tässä vaiheessa vinkua pulkassa kylmyyttään, joten ei muuta kuin kotiin. Koira saa sitten luvan pidätellä, kun ei 30 minuutissa mitään tehnyt. Sitten kotiin, lapselle iltapalaa, muut iltapuuhat, lapsi pesulle ja unille ja huh! Naapuri onneksi pelasti koiran yön, ja tuli hakemaan Mollyn vielä kerran ulos, jos se tekisi tarpeensa. Teki. Kiitos vielä Katri <3

Vaikka tämä kaikki on monelle ihan normaalia, niin kuin minullekin, niin nyt jotenkin tuntuu kuitenkin yllättävän raskaalta. Kait kiireinen viikko töissä tekee oman osansa ja todella touhukas "vapaapäivä" oman osansa. Siivoukset jätin suosiolla väliin. Ei vaan jaksa, enkä olisi edes ehtinyt.

Nyt minulla on lasi viiniä, Avotakka, kynttilöitä ja hiljaisuutta ympärillä. Ja niin, sängyssä puhtaat petivaatteet. Oih, kohta kömmin sänkyyn ja painun tervehtimään Nukkumattia.

Oma aika

Rauhaisaa lauantai-iltaa ja hyvää yötä kaikille <3

Love life

Kiti