Maailma on paha

Olen järkyttynyt. Olen todella surullinen ja alan olla peloissani. Voiko täällä enää olla siinä turvallisuuden tunteessa, jossa olen saanut elää 37 vuotta? Ei voi. Maailmalla, ja jopa Suomessa tapahtuvat kamalat tapahtumat saavat minut suorastaan lamaantuneeksi. Minulla ei ole sanoja tämän kamalan tragedian keskellä..Espanja ja Suomi. Niin monta kuollutta ja loukkaantunutta, omaisten suuret surut menehtyneistä, ja minkä takia! Huomaan olevani jopa vihainen! 

Terrorismi.

Miksi se saa vallan?! Eikö sille oikeasti voi tehdä mitään?!

Ei ole sanoja. 

Lämmin osanottoni kaikille omaisensa Turun puukotuksessa menettäneelle.

Niin, eihän sitä tiedä oliko se terroriteko, mutta oli mikä tahansa, se on pelottavaa.

Pelkään lapseni puolesta. Pelkään itseni ja läheisteni puolesta. Pelkään.. Pelolle ei saisi antaa valtaa, mutta nämä tapahtumat eivät oikein anna vaihtoehtoja! Metroon mennessä mielessäni on ollut monta kertaa, että jos se onkin viimeinen metromatkani..

Elämä on. Ja sitten sitä ei enää ole.

Palaa kynttilä hiljalleen,
ilta pimenee.
Tuska kaivaa rintaa,
koskee, kirvelee.
Kuun valolta lohtua pyydän,
auta poloista.
Yksinäistä kulkijaa,
muiden joukossa.
Suljen silmät kostuneet
ja yhteen käteni liitän.
Pyydän rauhaa sydämeen
ja voimaa jaksamaan.

Susanna71

Love life

Kiti