Meidän halloween

Halloween oli ja meni, mutta vielä voi vähän jälkikäteenkin sitä fiilistellä. En ole itse mikään halloweenihminen, mutta onneksi naapuristamme sellainen löytyy. Eikä tämä naapuri ole vain pelkkä naapuri, vaan jo monesti mainitsemani korvaamattoman whatsapp-äippäryhmän korvaamaton jäsen. Hän oli joskus heikkouksissaan mennyt lupaamaan 3-vuotiaalle pojalleen halloweenjuhlat, niin eihän sanojaan voinut enää syödä. Niinpä juhlat oli järjestettävä. Eikä juhlat olisi mitään ilman vieraita, ja niinpä mekin saimme sinne kutsun. Kiitos vielä ihan hurjasti!  Kaikien kaikkiaan meitä oli juhlissa noin 10 lasta vanhempineen, eli menoa ja meininkiä riitti. Mutta näissä kuvissa ei juurikaan ihmisiä näy.

Eteisessä meitä odotti hämähäkit seitissään. Yök. En voi sietää hämähäkkejä!
Lisää hämähäkkejä..
Ja tuota hämistä säikähdin ihan oikeasti, kun kehtasi roikkua juuri poskeni korkeudella verhossa!
Pöydässä meitä odotti kurpitsapää tsatsiki-aivoilla.
Ötökät olivat kaivautuneet pizzapaloihinkin
Jälkkärit saapuivat pöytään. Sokerihumala oli jo aistittavissa!
Mut siis katsokaa näitä kuppikakkuja!
Yhden rakkaan naapuriäipän kanssa otimme salaa ihan vain yhden karhun.
N-A-M!
Ja halloweenin kunniaksi laitoin ripsipidennykset. Heti sen karhun jälkeen..

Mutta on meillä vaan ihan parhaat naapurit!! Kiitos vielä herkkutarjoiluista ja mahtavasta seurasta. Tällaisesta halloweenista minäkin pidän :)

Love life

Kiti

Ps. Tänään olen ollut mieheni kanssa 9 vuotta naimisissa! Jos haluatte käydä kurkkaamassa miltä näytin 9 vuotta sitten, voitte kurkata täältä.