Mikä tyyli?!

Heissan!

 Tämän kertainen vuodatus tyylistä ja muodista tulee siitä, että ihailin Katariinan kaunista tyyliä hänen Katalogi-blogistaan sekä yhden suosikkibloggarini Perhosena lennän -blogin Jennan tyyliä. Siis katsokaa nyt heitä! Kauniita, itsevarmoja, naisellisia, oman tyylinsä löytäneitä upeita naisia! Myös Emmaria, nuoresta iästään huolimatta, on mielestäni löytänyt oman kauniin tyylinsä, ja rohkeasti sekoittelee tyylejä keskenään ja kokeilee erilaisia kokonaisuuksia. Ja sitten olen minä...

Kun kuvailee minun tyyliäni kauniisti, se on ehkä klassinen, selkeä, helppo ja sopii minulle. Jos taas ei ihan niin kauniisti, se on tylsä, homssuinen ja perusplääh. Monet naiset ovat löytäneet oman tyylinsä viimeistään kolmenkympin korvilla, mutta minusta tuntuu, että olen kadottanut sen vähäisenkin tyylini, joka joskus ehkä oli olemassa. 

Tämän päivän look. Tylsä. Lisäksi oli mustat kengät ja farkkutakki.


Tiedän kyllä kun näen kauniita tai minun kropalleni sopivia vaatteita, mutta ei minulla ole mitään tyyliä! Olisi ihanaa, jos osaisi ja uskaltaisi pukeutua naisellisesti, kauniisti ja vaikka hieman huomiotaherättävästi, mutta en osaa. Minulla on heti hurjan vaivautunut olo, jos olen pukeutunut jotenkin liian siististi tai liian näyttävästi. Ja nuo liian siistit ja näyttävät vaatteet ovat jotain muuta kuin farkut, lökärit ja peruspaita. Keikkalook on tietysti asia erikseen, silloin saa ja pitää näkyä. Osasyy tähän vaatemurheeseeni on varmasti taas kerran se sama: vaatteideni pitää sopia myös taaperon perässä juoksemiseen, ja niiden ei pidä olla "liian arkoja" likaantumisenkaan suhteen.. vaikea siinä sitten on olla tyylikäs! Äh!

Minun vaatekaapista ei löydy mitään kivaa. Siellä on vain niitä perusvaatteita, jotka sopivat leikkipuistoon, koiran ulkoilutukseen ja kauppaan. Siis tylsä, tylsempi, tylsin. Sinisiä farkkuja, mustia ja valkoisia toppeja, muutamat lökärit, muutama perusneule. Ei mitään ihanaa, kaunista tai lempparia! No joo, onhan siellä muutamia mekkoja (suurin osa ostettu vuosina 2000-2010), mutta ei kuitenkaan mitään! 
 

Mitä väriloistoa! Pinkit toppahousut sentään pilkottaa takarivistä..


Tästä tuli nyt vähän tällainen negispostaus, sorry. Kunhan saan ne kesällä kerätyt kilot huitsin nevadaan, menen ostamaan itselleni jotain ihanaa vaatetta, laitan ne edes kerran päälleni, ja menen sitten vaikka kahvilaan istumaan ilman liian touhukasta taaperoani, ja olen hetken naisellinen ja tyylikäs. Sitten palaan kotiin, vaihdan lökärit ja lähden leikkipuistoon.. Sitä odotellessa.

Mukavaa viikonloppua!

Love life

Kiti