Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, on parempi olla hiljaa

Heip!

Luin ihanaa Pellavaa ja Pastellia -blogia, ja siellä Annika kirjoitti siitä, kuinka netissä kirjoitetaan hänestä ikäviä ja valheellisia juttuja. Voit lukea postauksen tästä. Netissä on niin helppo kommentoida anonyymisti, aiheuttaa pahaa mieltä ja provosoida muita. Minua on ainakin opetettu niin, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, on parempi olla hiljaa. Miksi jotkut sitten haluavat pahoittaa muiden mielen? En minä vaan ymmärrä!

Ja sitten tämä ihana ja kamala SOME. Saan kyllä olla onnellinen, että minun lapsuudessani ei ollut nettiä tai varsinkaan SOMEa. Olen siis saanut rauhassa rakentaa omaa itsetuntoani kannustavien vanhempieni ja ystävieni seurassa, kokematta sitä, että pitäisi saada tykkäyksiä täysin tuntemattomilta kokeakseen itsensä "riittävän hyväksi". 

Olen itse ollut monenkin nettikeskustelun pääosassa, enkä todellakaan aina vain hyvässä mielessä. Tästä saan tietysti kiittää julkista ammattiani, niin siis AMMATTIANI.  Se ei ole sama asia, kuin että MINÄ olisin julkinen. Kuvittelin jotenkin, että minua arvosteltaisiin näyttelijänä, mutta ei, eniten minua on arvosteltu ulkonäköni takia. En tiennyt olevani myös missikisoissa, kun näyttelijäksi ryhdyin... 

Siinä puhutaan minusta.
Ja siinä..

Onneksi elämääni ei ole sen kummemmin lehtien palstoilla tai muualla päivitelty. Tämän blogin kautta avaan elämääni teille, mutta minulla onkin koko ajan omat rajat, joiden sisällä mitään kirjoitan. Tietyt asiat olen jättänyt kokonaan blogini ulkopuolelle. Mutta silti, vaikka olen jo aikuinen, negatiivinen kommentointi satuttaa. Aina. Vaikka minulla on ihan hyvä itsetunto, tiedän, että kaikkia ei voi miellyttää, niin silti negatiivinen kommentointi satuttaa. Mikä siinä onkin, että vaikka saisi 100 hyvää kommenttia ja yhden huonon, niin se huono kommentti jää päähän pyörimään..? Ja mitä nuorempi ja epävarmempi itsestään on, sitä enemmän se yksi negatiivinen kommentti satuttaa..

Miksi jotkut sitten antavat negatiivisia kommentteja?

Yksi syy on varmasti kateus. Se, mistä meitä suomalaisia niin usein syytetään. Mutta se ei suinkaan ole se ainoa syy. Eikä aina voi sanoa, että joku on vaan kateellinen, ja siksi kommentoi negatiivisesti. Joskus on ihan oikea syy. Joku tietty asia vaan ärsyttää. Mutta se ei suinkaan oikeuta antamaan sitä negatiivista kommenttia. Kuten jo aikaisemmin sanoin, minua on ainakin opetettu, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, on parempi olla hiljaa..

Joskus ihmiset taas haluavat tahallaan provosoida. Silloin tämä provosoija tuntee vallan tunnetta, kun muut alkavat väittää vastaan. Siitä tämä provosoija vain innostuu. Paras keino näihin olisikin olla välittämättä näistä. Yksi syy, ja mielestäni se suurin syy negatiivisen kommentin antamiseen on yksinkertaisesti huono käytös. Ja tästä pääsemme taas siihen, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin...

Mutta miten netissä sitten kannattaa käyttäytyä?

Tässä on minun kultaiset sääntöni hyvään nettikäyttäytymiseen.

  • Tee niin muille, kuin toivoisit itsellesi tehtävän. Mieti, miltä vastapuolesta tuntuu.
  • Ole aina kohtelias ja ystävällinen.
  • Noudata lakia. Olet itse vastuussa teoistasi ja sanoistasi. Kaikki mikä on laitonta netin ulkopuolella, on sitä myös netissä. Esim. kunnianloukkaus.
  • Pyydä anteeksi, jos huomaat kommenttisi loukanneen.
  • Kunnioita viestintäsalaisuutta.
  • Anna kunnia sille, jolle se kuuluu, muista tekijänoikeudet.
  • Älä provosoidu. Mieti vaikka yön yli, ennen kun vastaat negatiiviseen kommenttiin.
  • Hyökkäys EI ole paras puolustus.
  • Huomioi, että äänensävyt eivät tule ilmi kirjoituksessa. Mieti siis kahdesti, mitä kirjoituksella todella haluat sanoa.
  • Me itse pystymme vaikuttamaan omaan nettikäyttäytymiseemme. Tehdään siis niin.

Kultaisia ohjeita olisi varmasti paljon enemmänkin, mutta tässä nämä, jotka minulla tuli mieleeni, ja jotka koen tärkeiksi ohjenuoriksi netissä kommentoimiseen. Oletko samaa mieltä? Mitä sinulla tulee vielä mieleen?

Kohdellaan siis muita niin kuin haluaisimme muiden meitä kohtelevan <3

Love life

Kiti