Siinä se oli, ENSI-ILTA

Kuva: Mia Ehrnrooth

Juhuuuu!!!

Ensi-ilta on ohitse, ja se meni todella hyvin! Mutta ai kamala, että jännitti. Esitys alkoi klo 20.00, ja siinä noin 5 minuuttia ennen alkua panikoimme Hennan ja Annelin kanssa aivan täysillä. Pohdimme täristen, miksi ihminen asettaa itsensä sellaiseen tilanteeseen, ja vielä ihan vapaaehtoisesti! Hulluja me olemme! Toisaalta se adrenaliini ja yhteinen jännitys oli niin ihanaa! Sai tukea toiselta jännittäjältä. Kenellekään meistä ei maistunut ruoka ennen esitystä, ja vessassa juoksimme yhtenään. Ja ei muuten kuulemma käsikirjoittajamme Rosa Meriläinenkään ollut syönyt yhtään mitään koko päivänä. Hänen vessakäyttäytymisestään en kysellyt. Mutta jännittyneitä olimme kaikki.

Miten sitä aina jännittääkin, vaikka kokemusta esiintymisestä on jo lähes koko elämän ajalta? Ja ammattilaisenakin jo yli 10 vuotta! Eli ei hätää, jos joku joskus manailee jännitystään, samoin tekee kokeneemmatkin. Jännityshän kertoo vain siitä, että kokee tulevan tilanteen tärkeäksi, ja haluaa onnistua. 

Sitten valot sammuivat, astelimme lavalle, valot syttyivät ja kaikki helpottui. Jännitti toki vieläkin, mutta kun pääsimme itse asiaan, pääsimme pahimman jännityksen yli. Juuri tätä vartenhan me olimme harjoitelleet! Me osasimme kaikki, ja jos jotain ei olisi muistanut, ehkä toinen sitten olisi siinä tilanteessa auttanut. Ja niin esitys alkoi.

Vaikka valot olivat todella kirkkaat, näin osan katsojista. Näin heti mieheni ja ystäväni. Tosin tiesin, missä he istuivat :) Sekin toi turvaa. He halusivat meidän onnistuvan! Ja olipa paikalla entisiä Salkkarikollegoitakin katsomassa, vitsit miten kivaa! 

Esitys soljui eteenpäin, emmekä unohtaneet mitään! Jess! Muistimme laulujen sanat, koreografiat ja  repliikit! No joo, näyttelijälle on aika olennaista muistaa ne, mutta aina voi tulla bläkäri, eli täysi unohtaminen. Niitäkin on joskus tullut.. Mutta nyt ei!

Kuva: Mia Ehrnrooth

Esityksen jälkeen oli takki tyhjä. Kiireinen syksy oli kulminoitunut tähän esitykseen. Kaikki oli mennyt hyvin. Katsojat kiittelivät esityksestä, kukkiakin saimme. Olo oli väsynyt, mutta onnellinen. Onneksi se oli vasta ensimmäinen esitys. Viisi on vielä jäljellä ennen joulua. Eli se sama jännitys toistuu uudestaan ja uudestaan.. Mutta ei sen väliä! Nautin ja rakastan näyttelemistä ja laulamista! Saan siitä energiaa! Toivottavasti se näkyy ja kuuluu katsojallekin. Ah!

Kiitos!

Kiitos vielä kaikille teille, jotka olitte meitä katsomassa. Ja tulkaa ihmeessä kaikki, jotka ette vielä olleet :D Lippuja saa varattua täältä. Kiitos rakkaat Anneli ja Henna, teidän kanssanne on ilo tehdä töitä <3

Love life

Kiti