Täydellinen aamu <3

Herään rauhassa ilman kellon soittoa tai tytön ininää. Kello on jo 7.30, olen saanut nukkua pitkään. Kaikki muut nukkuvat vielä. Kuitenkin kahvin tuoksu leijailee jo nenääni, ehkä mieheni on aavistanut heräämiseni, laittanut kahvin tippumaan ja mennyt takaisin nukkumaan. Täydellistä!

Aurinko paistaa, ulkona on lämmin. Otan aamutakin päälleni, kahvia kuppiin ja istahdan parvekkeelle. On hiljaista, vain meri liplattaa ja lokit kirkuvat. Kahvi maistuu jumalaiselle, se aamun ensimmäinen kupillinen. Huokaan. Täydellistä.

Sitten herään.

Lapsen huoneesta kuuluu itkua. Nousen ylös pöllämystyneenä, hilppasen keittiön kautta, katson kelloa, 4.40! Eeiiih! Ei kai se taas herää ennen kukon laulua!? Näitä n klo viiden aamuja on jo ihan liikaa!

Nappaan tytön syliin, hyssyttelen ja heijailen. Nukkuisit nyt, on vielä yö...Ei nuku. Otan hänet omaan sänkyyn, jos siihen vaikka nukahtaisit. Ei nukahda.

Noustaan ylös, kiukuttaa, väsyttää ja ärsyttää. Kukaan ei ole keittänyt kahvia, EI TIETENKÄÄN, KELLOHAN ON VASTA VIISI! KAIKKI NUKKUVAT, paitsi me.

Keitän kahvia, tyttö vinkuu, annan sille palan leipää, syököön sitä! Äiti tarvitsee nyt kahvia!

Kaksi kupillista kahvia ja alkaa taas päivä näyttää hieman valoisammalta. Jos sitä jaksaisi päiväunille asti...

ps. Rakastan häntä <3

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Love life

Kiti