Näin vaihtui minun vuoteni!

Heissan!

Josko nyt olisi paremmin aivot nivoutuneet ajatusten kanssa yhteen, kuin edellisessä postauksessa....

Nyt pääsette mukaan minun uuden vuoden juhlintaan!

Rakkaus. Tahdon. Kunnes kuolema meidät erottaa. Onnen- ja liikutuksen kyyneleet.

Paras ystäväni Jonna meni naimisiin lauantaina 31.12.2016. Minulla oli ilo ja kunnia toimia yhtenä kaasoista, ja minun vastuualueeni oli seremoniamestarin homma hääjuhlassa, laulun laulaminen kirkossa sekä häävalssin laulaminen. En ehkä ole ollut tiukemmassa paikassa, kuin siellä kirkossa, kun lauloin Juha Tapion ja Johanna Kurkelan tunnetuksi tekemän Muita enemmän -kappaleen hääparille. Kyynelehdin heti, kun morsian käveli kohti sulhasta isänsä käsikynkässä. Morsian oli niin kaunis ja sulhanen komea. He näyttivät myös niin onnellisilta (ylläri)! Kyynelehdin hääparin saapuessa alttarille ja kyynelehdin, kun he sanoivat toisilleen tahdon. Kun heidät oli julistettu puolisoiksi, tuli minun vuoroni laulaa. Huhhuh! Nielaisin kyyneleet, pala kurkussa tuntui yhä. En voinut vilkaistakaan hääparia, koska silloin olisi tullut ihan kamala tulva! Katsoin vain pianistiani, ja sanoin odota... Hetken kasasin itseäni, ja sitten annoin luvan aloittaa. Laulun alku meni hyvin. Siis kaksi ensimmäistä lausetta. Sitten ääni jäi jumiin johonkin kurkkuun. Nieleskelin kyyneleitä ja yritin kasata itseäni. En tiedä kuinka kauan se "taiteellinen tauko" lauseen keskellä kesti, mutta pääsin kuin pääsinkin jatkamaan lauluani.. Suoraan sanottuna en edes muista miten laulu meni. Olin vain onnellinen, että pääsin alusta loppuun! Itkijänainen laulamassa parhaan ystävänsä häissä ei ehkä ole se paras mahdollinen yhtälö, mutta selvisin!

Paras ystävänihän on siis musiikin maisteri, ja iso osa hänen ystävistäänkin on muusikoita. Tämä morsian oli järjestänyt sulhaselleen aivan mielettömän hienon yllätyksen kirkkoon, ja se jäi varmasti niin sulhasen kuin kaikkien muidenkin vieraiden mieleen. Jonna oli tehnyt aivan äärettömän hienon neliäänisen sekakuorosovituksen meille, hänen laulutaitoisille ystävilleen, Apulannan kappaleesta Valot pimeyksien reunoilla. Se esitettiin yllätyksenä flashmob -tyyliin. Pappi aloitti laulun, johon me kaasot yhdyimme. Sen jälkeen häävieraiden joukosta nousi muutamia naisia ja yhtyivät lauluun ja kävelivät meidän kaasojen taakse. Kohta yksi miesvieraista, Antti L. J. Pääkkönen aloitti penkkirivistä laulamaan, käveli miesjoukko perässään meidän luo, ja kohta meitä oli isohko kuoro laulamassa tätä laulua sulhaselle. Piano ja kitara toimivat säestyksenä. Sulhasen oli todella vaikea pidätellä itkua. Samoin minun, jälleen kerran. Laulun sovitus oli ihan mielettömän hieno! Toivon, että joku päivä saisitte tekin kuulla sen jotain kautta. En tiedä onko se mahdollista, mutta jos on, niin linkitän sen tänne. 

Kaunis, ihmeellinen, tunteikas ja upea vihkitilaisuus.

Hääjuhlassa toimin tosiaan seremoniamestarina. Tehtäväni oli siis pitää kaikki narut käsissäni, saada kaikki sujumaan saumattomasti, selvittää mahdolliset ongelmat ja hoitaa juontajan hommat. Olin elementissäni! Sen homman minä kyllä osaan. Lauloin myös ensimmäisen häävalssin harmonikan ja alttoviulun säestyksellä, ja selvisin ilman kyyneleitä, jess! Ruokaa oli paljon, ja se oli kerrassaan herkullista! Ruoat juhlaan oli loihtinut keittiömestari Ulla Liukkonen. Hääpaikkana toimi tunnelmallinen Kotalahti, ja pakko sanoa, että paikan koristelut olivat upeat ja juuri uuteen vuoteen sopivat!

Valoja oli katossa n 150 metriä!
Kaunis kattaus

Hääjuhla oli aivan mahtava! Musiikkiesitykset, loistava bändi ja iloinen meno ja meininki johdattelivat hääparin ja juhlavieraat kohti uutta vuotta. Uusi vuosi vaihtuikin juhliessa, maljojen kohotessa ja suudelmien vaihtuessa. Sen enempää en ala tässä juhlista kertomaan, mutta oli ihan parhaat ja niin rakkaudentäyteiset bileet, että oijoi!

Minä ja Harriet. Ainut kuva, jonka ehdin räpsäistä..

Kuvia en valitettavasti ehtinyt koko illan aikana räpsäistä kuin yhden, mutta hääpari antoi luvan käyttää muutamaa kuvaa postaukseni kuvituksessa. Minulla ei ole edes minusta itsestäni, ja juhlalookistanikaan yhtään ainoaa kuvaa!! Mikä virhe! Asunani oli kuitenkin musta kaunis mekko, joka meni melkolailla vartaloni muotoja pitkin. Pituus oli hieman alle polvien. Yksityiskohtina oli violettiset asusteet. Kaikilla kaasoilla ja bestmaneilla oli mustat asut ja violetit yksityiskohdat. Minulla oli violetti satiinivyö, violetit korvikset, rannekoru, korkokengät sekä violetti ruusu hiuksissani. Kynnetkin laitatin etukäteen teeman mukaisesti. Hiukset, meikin ja kynnet kävin laitattamassa Parturi-kampaamo Sariannassa Lappeenrannassa. Olin erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Että kun harmittaa, kun ei ole niitä kuvia! Kunhan niitä joskus saan, laitan teillekin jonkun kuvan näytille.

Muutamat yksityiskohdat

Yhteenveto: Morsian oli kaunis, sulhanen oli komea, he saivat toisensa, hääjuhla oli ihan huippu, hääpaikka oli kaunis ja tunnelmallinen, minäkin näytin ihan hyvältä ja selvisin tehtävistäni kunnialla, vuosi vaihtui ystävien ja rakkaani seurassa, vatsat täyttyivät, nauru ja musiikki raikasi ja aamulla oli jalat kipeänä. Kiitos vielä tyttäreni kummeille, kun otitte hänet hoitoon muutamien mutkien tullessa tielle.. Pystyin hyvin keskittymään olennaiseen, kun tiesin tytön olevan hyvässä hoidossa.

Onnea rakkaat J&T <3

Näihin kuviin ja tunnelmiin vielä kerran Onnea J&T ja hyvää vuotta 2017 kaikille!

Love life

Kiti