Yllätysten ilta

Hola!

Yllätykset ovat parhaita! Varsinkin iloiset sellaiset. Itselläni ainakin olisi huomattavasti parantamisen varaa yllätysten järjestämisessä, mutta se on vaan jotenkin vaikeaa. Ei sitä tule kovin monesti arjen keskellä edes mietittyä, miten voisi jonkun yllättää iloisesti. Tai sitten kun sitä miettii, niin sitten sitä tuntuu olevan niin kriittinen omille ideoille, että mikään ei oikein tunnu hyvältä. Ei tunnu oikein koskaan keksivän mitään, tai sitten ajattelee yllätyksen vaativan aina jotain ihmeellistä. Mutta ei sen niin pitäisi olla! Meidän pitäisi yllättää toisiamme useammin! Vaikka yllätysvierailu jollekin tai yllätyslahja! Kukkakimppu on ihana yllätys! Ihana yllätys olisi myös saada ihan oikea kirje tässä nykyisessä digi- / somemaailmassa! Ehkä sitä pitäisikin miettiä niin, että järjestäisi sellaisen yllätyksen toiselle, josta itsekin pitäisi.

Tämä postauksen aihe tuli mieleeni siitä, kun rakas ystäväni Harriet täytti tällä viikolla vuosia, ja hänen miehensä järjesti hänelle yllätyksen, jossa itsekin sain olla mukana. Ryhmäviestittelyn kautta sovimme Harrietilta salaa menevämme syömään yhdessä fine dining -ravintolaan. Mukaan oli kutsuttu Harrietin läheisimpiä ystäviä ja hänen vanhempansa ja isoveli. Lopulta meitä oli kaikenkaikkiaan yhdeksän saman pöydän ääressä! Heti Harrietin saapuessa lauloimme kuuluvalla äänellä Paljon onnea vaan niin, että koko ravintola raikui. Harriet oli yllättynyt, mutta oli aavistellut jotain, kun yksi yhteinen ystävämme, joka oli viestittelyssä mukana, mutta ei päässyt paikalle, oli laittanut hänelle viestin, että Hyvää dinneriä! Siis voi...! Yllätys ei siis onnistunut täysin, mutta ajatus oli tärkein.

Koko porukka
Sankaritar itse

Ei yllätykset kuitenkaan vielä tähän loppuneet! Ravintolaksemme valikoitui Helsingin monista upeista ravintoloista ravintola Ragu, ja siellä meistä jokainen valitsi viiden ruokalajin yllätysmenun! Ja siinä riitti yllätyksiä, iloisia ja vähemmän iloisia... Itse olen aika nirso ruoan suhteen, mutta ajattelin kerrankin olla aikuinen, ottaa riskin ja maistaa kaikkea, mitä eteeni tuodaan. En todellakaan ole mikään fine dining -ravintoloiden suurkuluttaja, joten vähän oikeasti pelotti tulevat ruoat. Minä kun en syö etanoita, sinihomejuustoa, katkarapuja, sieniä, mätiä, mitään raakaa lihaa tai kalaa, oliiveja tai mitään limaista. Siinähän niitä on rivikaupalla hienon ravintolan raaka-aineita.

RAGU

Ja nyt annoskuvia selityksineen. Kuvat ovat hämäriä, kun taas räpsin vain kännykällä hämärässä ravintolassa. Osa kuvista on muiden seurueessa mukana olleiden kuvia, koska ne olivat selkeämpiä kuin omat kuvani. Kamerat siis räpsyivät, SOME-kulttuuri.. Sitten niihin annoksiin. Ihan kaikkea en muista mitä annoksissa oli, mutta pääpiirteittäin kuitenkin.

Parmesaanileipää, foccatsaa, jotain näkkäriä ja limppua. Levitteinä hummusta mintulla, vuohenjuustolevite, paahdettu voi ja mustaherukkahyytelö

 

Alkupala: Muikkua, katkarapuja, mätiä, majoneesia, kukkakaalia ja punasipulia. Kaiken söin, oli hyvää! Kuva: Jussi Virkki
Ei niin mukava yllätys: terraariollinen raakaa vasikkaa, sieniä ja vasabitahnaa. Jäi syömättä, mutta maistoin.
Tattikeitto sinihomejuustolla ja etanoilla. Ja nyt lukekaa alusta ne ruoat, joista en pidä... Täytyy kyllä sanoa, että vaahdotettu tattikeitto oli ihan syötävää, mutta etana jäi pyörimään suuhun. En vaan pystynyt nielaisemaan! Noloa, mutta jouduin sylkäisemään sen servettiin... Silti maistoin! Kuva: Harriet
Pääruoka meni kaikki. Annokseen kuului mm. punajuuririsottoa, pitkään haudutettua porsaan niskaa ja raakamakkara. Liha oli todella mureaa, makkara lihaisaa ja risotto maukasta.
Jälkkäri oli täydellinen! Puolukka serbettiä, suklaakakkua, puolukoita ja joitain muita herkkulisukkeita. Ehdottomasti paras ruoka yllätysmenussa. Kuva: Jussi Virkki

Eli pari hutia tuli, mutta muuten maistui. Ja olen aika ylpeä itsestäni, että kaikkea kuitenkin maistoin! Ja sienet ja katkaravut saavat tulla pieninä annoksina jo osaksi ruokavalioani. Harjoitus tekee mestarin ja kyllä ne makunystyrät kehittyvät vanhetessa.

Vähän kuitenkin kritisoin tätä yllätysmenua. Se oli aika arvokas, joten kuvittelin tämän yllätysmenun sisältävän sellaisia annoksia, jotka ovat melko suosittuja ja moneen makuun soveltuvia. En usko raa'an lihan tai etanoiden sellaisia olevan. Jos joku haluaa jotain erikoisempaa syödä, sen voisi sitten tilata listalta. Tai ehkä tämä vaan on minun rajoittuneen makuaistini syytä, että kaikki eivät maistuneet.. Olisitteko te syöneet raakaa vasikkaa ja etanoita?

Ilta oli kuitenkin erittäin onnistunut ja seura ihan parasta! Ihanaa, että Harrietin mies järjesti tällaisen yllätyksen, johon itsekin pääsin osallistumaan. Yllättäkäämme toisiamme iloisesti!

Ravintola yllätti sankarin vielä pienellä kakulla. Kuva: Mikko Rajala

Oletteko te kokeneet joitain ihania yllätyksiä? Tai oletteko onnistuneet yllättämään jonkun läheisen todella hyvin? Kertokaa ihmeessä kommentteihin, jotta minäkin (ja ehkä muutkin lukijat) saadaan ideoita yllättää omia läheisiämme!

Aurinkoista syyskuuta!

Love life

Kiti