Maisemanvaihto

Mökille pääsee karkuun.

Sinne voi piiloutua.

On päiviä, jolloin en voisi olla muualla kuin mökillä. 

Arkena tulee joskus vastaan asioita, joille ei mahda mitään. Oman keskusta-asunnon seinät saattavat alkaa ärsyttää tai tutut lenkkipolut voivat tuntua jo turhankin uurtuneilta. 

Silloin tällöin, myös ilman sen kummempia syitä, voi tehdä ihan hyvää päästä kuulostelemaan elämää ilman huomaamatonta, mutta aina taustalla olevaa hälyä, sekä katselemaan kaupunkielämän toistuvia rutiiniratoja vähän etäämmältä.

Siksipä meillä on Mökki.

Mökki. Sanaa hokiessa se alkaa kuulostaa ihan hassulta ja vähän merkityksettömältäkin. Tuo pieni puinen pirtti voi kuitenkin antaa pienelle ihmiselle hyvinkin paljon.

Tänä kesänä en ole, enkä varmaan juuri tulekaan mökkeilemään kamalasti, sillä vapaita päiviä ei ole juurikaan käytettävänä Mökille lähtöön. Mutta minulla on lupa haaveilla sekä muistella, kuinka hyvin viihdyn järven äärellä, laiturilla tai vaikka soutuveneessä. Viihdyn minä sadesäälläkin Mökin seinien sisällä lukemassa esimerkiksi tämänhetkistä Tuhat loistavaa aurinkoa. Ei se ole aina säästä kiinni, miten paljon Mökillä olosta voi nauttia. Ympäröivällä luonnolla ja hälyttömällä rauhalla on viihtymiseen säätäkin suurempi vaikutus.

Mökkeilystä tulee kuitenkin vielä kivempaa, jos saa mökkiseuraa. Kun on joku, jonka kanssa jakaa nuo suloiset hetket, ja jonka kanssa luoda se tunnelma, joka tekee mökkeilystä antoisaa.

Aika saa pysähtyä vettä kuljettaessa, sen lämpötilaa kokeiltaessa ja puita pinotessa. Mökkielämän tarjoama rauhallisuus ja kiireettömyys on pysäyttävän kaunista. Hienouden tajuaa vasta, kun istuu ritiseväpuisen kiukaan äärellä hikoillen, laskien vuotavia pihkakohtia seinälaudoilla ja kuullessaan kerta kaikkiaan hiljaisuutta.

Ihania kesäisiä mökkireissuja, nautitaan näistä kesän viimeisistä viikoista.

Satoi tai paistoi.