Rakkausvyyhti ja ajatuksia hyvinvoinnista

Elän informaatiotulvassa. Niin paljon ajatuksia, joista pitäisi saada kiinni. En uskalla tarttua yhteenkään, sillä en tiedä mikä niistä vastaanottaa otteeni kestävästi ja mikä ei.

Nyt koitan kuitenkin vähän avata ajatusvyyhtiäni tähän postaukseen. Saadaan ehkä jotain järkeä tähänkin touhuun.

Infinite Waters (Youtubelinkki uuteen ikkunaan).

Paras videotuottaja, johon voitte törmätä. Oikea nimi on Ralph Smart. Ja fiksu tämä mies onkin. Hänen videoittensa pariin päätyminen vaatii ainoastaa himpun verran omaa mielenkiintoa parempaa elämää kohtaan. Olen valaistunut monta kertaa näitä videoita katsoessani - tuntuu, että Ralphin sanat resonoivat omien ajatusten ja toiveitteni kanssa täydellisesti.

Tuntuu myös, että tässä elämässä moni asia sotii keskenään. Samalla kun pitäisi pyrkiä pidemmälle ja löytää ne piilevimmätkin energiavarat jostain kropan syvyyksistä, niin täytyy myös osata ottaa iisisti. Oma pieni mieleni kamppailee näiden mietteiden äärellä, mutta koska olen etsinyt ratkaisuja tasapainottamaan omaa maailmanmenoani, niin oloni on aika hyvä.

Ajatusvyyhdistäni olen irroittanut muutaman totisen mietteen liittyen ruokailuun ja sen tärkeyteen. Tässä asiassa kultaista keskitietä voi olla vaikea löytää, ja jokaisella tämä tie tulee olemaan omanlainen. Itse löysin punaista lankaa Ralph Smartin ajatuksista, joita olen siirtänyt käytäntöön mm. chiapuuron ja macajauheen muodossa.

Yksi pääsääntöinen oppi, joka on kuin ihmeestä iskostunut päähäni: ruokavalioon lisää superfoodeja. Se tehoaa oikeasti. Vaikka olenkin juuri nyt kipeä. Mutta kun flunssat on podettu, niin annetaan spirulinan ja chlorellan tuoda täysi potkunsa tähän karnevaaliin.

Toinen syksyn aikana tapahtunut oivallus: työpaikan vaihdos. Parasta koko vuonna! Ainakin nyt sanoisin niin. Aloitin kolme viikkoa sitten työkokeilun läheisessä päiväkodissa. Lapset ovat ihania ja päiväkotihenki sekä tarhan työntekijät ovat aivan ihania.

Tässä huomaa senkin, ettei raha ole se, joka tuo onnellisuuden. Onnea on, kun tekee jotain missä hymyilee ja hyräilee enemmän kuin kurtistelee kulmiansa tai nuokkuu väsymystään.

Ajattelin kirjoittaa joku päivä siitä, kuinka tärkeää on päästä kokemaan erilaisia asioita. Sen kautta voi löytää kutsumuksensakin.

Ajatusvyyhdin kolmas osa: tarvitsen enemmän unta. 9 tuntia on se optimaalinen. Jos menee kamalasti sen alle, niin en vain saa itseäni toimimaan sadalla prosentilla.

Täytyykin kipittää äkkiä tuonne vällyjen väliin.

Vyyhti saa jatkaa purkuaan taas toiste, toivottavasti se jättää minut nyt edes hetkeksi rauhaan.

Availkaa itsekin omia ajatuksianne ja laskekaa sitten mietteistänne hetkeksi irti. Otetaan iisisti.

Ps. otsikko siitä, että ajatukset ovat rakkautta. Vaikka ne joskus tuntuisivat vihollisilta, niin eivät ne aivan turhaa sinkoile tuolla mielessä. :)