Tukea ja turvaa arkirutiineista

Suunnittelen jokaisen viikkoni erikseen.

Merkitsen ylös ne päivät, kun treenaan salilla tai kun haluan tehdä pilatesta tai lenkkeillä. Kirjoitan ylös tavoitteen soittaa pianoa kahtena tai kolmena päivänä viikossa, jos minusta siltä tuntuu ja jos soittoharjoitukset mahtuvat aikatauluihini.

Merkitsen sovitut menot ja tarpeen vaatiessa myös deadlinet. Voimisteluohjaukseen liittyvät menot tulee myös kirjattua ylös perinteiseen kierrekalenteriin ja kaikenlaiset muut muistettavat asiat löydän myös kalenterin kansien välistä.

Näin tapahtuu yleensä ja näin pysyn kaiken perässä. Myönnän toki, ettei aina ole fiilistä kartoittaa omia aikatauluja. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että se on minulle hyväksi, sillä muuten otteeni saattaa alkaa lipsua monenkin asian suhteen. Kalenteri on hyvä kaveri.

Suunnitelmallisuus lisää ainakin minulla esimerkiksi aamuista motivaatiota nousta ylös sängystä. Kun tiedän, mitä tehtäviä saan päiväni aikana suorittaa, niin oloni on heti orientoituneempi toimimaan tavoitteiteni hyväksi.

Huomasitko muuten, että käytin edellisessä lauseessa saada-verbiä yleisemmän täytyy-verbin sijasta? Asioita tehdään, sillä niitä halutaan ja saadaan tehdä. Ei koska niitä täytyy tai pitää tehdä. Tämän asian olen iskoistanut päähäni ja hyvän asenteen luomisessa se ainakin toimii. :)

Takaisin rutiineihin. 

Rutiinien luominen on tuonut minulle etenkin sellaista lisäturvaa, mitä saattaa kaivata yksin asuessa.

Minä itse olen vastuussa menoistani, teoistani ja niiden aikatauluttamisesta. Näin myös olen itse vastuussa siitä, kuinka merkitykselliseksi luon oman arkeni.

Vaikka rutiinit tarkoittavat tietynlaista muuttumatonta toimintakaavaa, niin ainakin itse koen niiden satunnaisen päivittämisen raikastavaksi. Päivittäminen tuntuu kaikkein parhaimmalta, kun se koskee harrastusten sisältöjä tai ruokavaliota. Esimerkiksi salitreenejä on hyvä varioida aina silloin tällöin, kuten myös joka viikkoisia ateriasisältöjä.

Joskus kuulee suositeltavan, että joka päivä on hyvä tehdä jotakin ihan ensimmäistä kertaa. Kannattaa kokeilla, sillä silläkin voi olla hyvin raikastava vaikutus.

Uusien kokemuksien keksiminen joka päivälle voi tuntua kuitenkin hyvin paljolta, joten miksei voisi ottaa henkilökohtaiseksi tavoitteekseen tehdä uusia asioita viikoittain tai kuukausittainkin. Tavallista kävelyreittiä voi vähän muuttaa tai tuttua puurohiutalelaatua voisi joskus vaihtaa toiseen.

Kliseisesti sanoen, en voisi kuvitellakaan rutiinitonta elämää itselleni. Päivän perusrakenne tuo tutun turvallisen tunteen itselleni. Enkä pistä pahakseni, että voin myös aikataulutuksen ansiosta saada vähän enemmän aikaan. Puuhailun ja sen rytmittämisen ohella asettuu tärkeäksi myös levolle suotu aika, jota saisi olla yhtä paljon kuin touhuakin.

Rauhallista päivää. ❤️