ELÄMÄN MUUTOS

Siis nyt se on tapahtunut mini osaa nukahtaa yksin. Pientä peukkua imien. Äitit on ihan sekasin, kun iltasin ei tarvikkaan enää sylittää ja uinuttaa, laulaa ja keinuttaa. Ja KYYKÄTÄ! Siis meillä on omaakin aikaa iltasin, what!? Siis mehän ollaan ihan sekasin mitä tällä ajalla oikein tekis.
No siis ei oikeesti olla, vaan huomaan kukkuvani puolille öin, kaikkea rästijuttuja tehden.
Suurin syy tähän tietysti on, että meillä ei oo enää sit inhottavaa silent refluksia. Tai sitte se peukun imeminen peittää sen. No ei oo, usko pois. Ennen meillä illat oli yhtä showta, kun minin piti olla aivan yli väsynyt jotta nukahti, eikä tajunnut enää puklujen vellomista. Siksi meillä kyykättiin ja paljon. Se oli parasta hämäystä.

Huono puoli tässä on nyt se, että minä en saa enää joka iltaista/öistä pakaratreeniä. Nyt pitää siis oikeesti kaivaa se kahvakuula kaapista ja tehdä jotain. Peilistä näkyy tällä hetkellä sellaset tikkujalat, että sellasia en oo tottunu kattelee. Enkä kyllä enää kattele.

Se refluksi helpottu kai sillä reissun lämmöllä ja kosteudella, kun reissussa tähän nukkumiseen tuli muutos. No okei me käytiin myös ennen reissua minin kanssa bioresonanssihoidossa, Sannan luona. Vielä mini nautiskelee aamuin illoin informaatiotippoja. Ja toivotaan että loputkin puklailut katoaa.
Vieläkin on vaikea uskoa, että tääkö meitä nyt auttoi. Mutta niin mahtavaa, että voisin juosta kadulla ja tuulettaa. Tässä on kuitenkin jo yritetty osteopatiaa ja imetysdiettiä, joista moni saa avun. Tai niistä symbiofloreista.
 


Siinä se nyt ihan muina mineinä nukkuu..
Niin pitäis äitienkin, koska huomenna lähetään mun kotikaupunkiin joulutervehdys-kierrokselle aamusta.