Maastopyörillä Kaldoaivin halki

Törmäsin tässä jokin aika sitten blogikirjoitukseen, jossa kerrottiin Utsjoen maastopyöräreiteistä. Se oli sit menoa kun mä näin kuvista ne maisemat. Päätin, että tonne on pakko päästä. Malttamaton kun olen niin enhän mä mihinkään ens syksyyn jaksanut odottaa vaan reissuun piti päästä heti. Montaa kättä ei noussut pystyyn kun kerroin, että olin saanut kuningasajatuksen lähteä polkemaan Suomen suurimman erämaa-alueen läpi maastopyörällä. Onneksi kuitenkin yksi tarpeeksi hullu (ja hyväkuntoinen) vapaaehtonen löyty. Ei muuta kun pikavarustehankinnat ja menoks. Reissussa oli tarkoitus olla 22.9-25.9.

Lähetettiin maastopyörät etukäteen matkahuollon kautta Ivaloon johon me sitten itse lennettin perästä. Ivalosta bussilla Mieraslompoloon, josta mtb reitti lähti kohti Pulmankijärveä. Matkaa erämaanhalki oli odotettavissa vähän alle 70 km ja sitten vielä päälle Pulmankijärveltä Nuorgamiin polkeminen. 

Kaldoaivi maastopyöräily
Innokas matkaaja Kaldoavin maastopyöräreitin alussa.

Tarkoituksena oli viettää ainakin yksi yö Kaldoaivissa ja vetää reitti läpi nautiskellen luonnosta ja polkemisesta. Ekat viitisen kilsaa oli kyllä kunnon luulot pois aloitus. Ylämäkeä ja tosi kivikkoista. Kävi mielessä, että mihinköhän sitä on taas ryhtynyt. Tunkkaukseksi meni neljän päivän kamojen kanssa. Kivikot ja ylämäki ei kyllä fiilistä haitanneet, olin niin täpinöissäni että hyvä, että pyörän selässä pysyin. Matkakumppani tais olla aika kauhistunut tässä vaiheessa.

Kaldoaivi mtb
Alun kivikkoa.

Pikkuhiljaa kivikot väistyi ja maasto muuttui helpommin poljettavaksi. (Eihän siihen ekaan viiteen kilsaan mennyt ku pari tuntia.......)

Tunturikoivikkoa Vedenhaku pysähdys Urhea kanssamatkustaja Välillä oli vähän kosteita kohtia

Ensimmäisen päivän tavotteena oli päästä Buksajärvelle asti ja olla siellä ensimmäinen yö. Jossain vaiheessa kun vilkuiltiin kelloa alettiin jo epäilemään, että me ei mitenkään ehditä sinne asti ennen kun tulee pimeetä. Matka eteni aika hitaasti totutellen lastin kanssa ajamiseen ja hienoja maisemia ihastellen. Ihan huikeeta!

Kaldoaivi mtb
Kaldoaivin maisemia
Kaldoaivi mtb

Vesipullot sai täytettyä suoraan puroista, joita oli useita reitin varrella. Niitä myös ylitettiin..

Kaldoaivi mtb
Puron ylitystä

Saavuttiin viimein ensimmäisen yön yöpymispaikkaan Buksajärvelle missä on poromiesten eräkämppiä.

Kaldoaivi mtb
Kaldoaivi maastopyöräily
Buksajärvi ja poromiesten kämpät.
Kaldoaivi Buksajärvi
Täydellinen keli ja yöpaikka.
Buksajärvi
Buksajärven lähteelle menossa veden hakuun.

Meillä kävi aika loistava tsäkä naapureiden suhteen. Poromiesten kämpät ei olleetkaan tällä kertaa tyhjillään vaan siellä oli metsästysporukoita ja me päästiin saunaan. Joo luit oikein. S A U N A A N. Kyllä vähän oli naurussa pidättelemistä. Me lähetään keskelle erämaata ja päästään eräsaunaan. Siitä varmaan oli kiittäminen hyvin nukuttua yötä. Matkaa ensimmäisenä päivänä kertyi n. 22 km ja aikaa siihen meni sellanen 5 tuntia (tauot tais olla tossa mukana). 

Seuraava aamu valkeni vähän erilaisessa kelissä kun mitä edellinen päätty.

Kaldoaivi maastopyöräily
Seuraava aamu..
Kaldoaivi mtb

Toisen päivän tavoitteena oli polkea fiiliksen mukaan niin pitkälle kuin jaksetaan. Edellinen päivä painoi kummasti jaloissa ja jo pienikin mäen nyppylä aiheutti kunnon poltteen reisissä. Säästeltiin vähän voimia ja talutettiin suosiolla pahemmat ylämäet (lue:kaikki ylämäet). Poromiehet vinkkasivat, että kannattaisi ehdottomasti mennä käymään Adolfin kammilla, mutta todettiin siinä kohtaa että me ei mitenkään ehditä jos meinataan selvitä paluulennolle. Olis jäänyt päivämatka ihan liian lyhyeksi. 

Guorboaivi
Tauko Guorboaivin huipulla

Keli oli sellanen, että polkiessa tuli kunnon hiki, mutta heti kun pysähty niin tuli kylmä.

Kaldoaivi
Maisemat oli huikeat
Ihanaa singletrackia

Sihdattiin Kaldoaivin paliskunnan mökeille taukoa pitämään. Lähellä paliskunnan mökkiä polku katosi kokonaan ja me rämmittiin märässä soisessa maastossa viimeiset kilometrit taukopaikalle. Kun päästiin sinne asti kello näytti jo kuutta illalla ja mietittiin, että tässä olis loistava yöpymispaikka. Alko myös vähän sataa. Kummankin jalat huusi hoosiannaa ja houkutus jäädä paliskunnan mökin seutuville yöks oli iso. Sitten järki kuitenkin otti voiton ja tajuttiin, että meidän kannattaa vielä jatkaa matkaa ettei seuraavan päivän polku-urakaksi jää liian pitkä matka. Vedettiin ruuat nopeasti naamariin ja jatkettiin matkaa.

Oltiin just kivuttu korkean tunturin päälle ja ajattelin, että hieno kuvauspaikka, otampa kuvan..mutta millä? Kamera oli päättänyt jättäytyä kyydistä jossain vaiheessa matkaa. Siinä sitten pohdittiin vaihtoehtoja mitä tehdään. Lähetäänkö ajamaan takasin päin kohti paliskunnan mökkiä vai unohdetaanko kamera ja jatketaan matkaa. Kello läheni jo tässä vaiheessa seitsemää ja alko hämärä puskemaan päälle. Väsymyskin oli kova. Noh päätettiin, että ajetaan takasinpäin maksimissaan paliskunnan mökille ja jäädään sinne sit vaikka yöksi. Onneksi ei tarvinnut palata kuin joku pari kilometria takasin päin kun bongasin kameran puron ylityspaikan mättäältä. Mahtava tuuri! Ei muuta kun takasin tuntureille kipuamaan.

Kaldoaivi maastopyöräily
Toisen yön majapaikka

Toinen yö meni vähän hytistessä ja pyöriessä. Kroppa tais olla niin väsynyt ettei nukahtamisestakaan tullut mitään. Toisen päivän matkaksi kertyi n. 30 kilometria ja ajoaikaa sellanen 4,5h. Tämä oli reissun rankin polkupäivä maaston suhteen.

Kolmannen päivän tavoitteena oli polkea Nuorgamin lähellä olevalle Skaidijärven kodalle. Nähtiin matkalla poroja ja riekkoparvia jotka lähti vikkelästi karkuun kun rymisteltiin menemään. Satumaista.

Kaldoaivi maastopyöräily

Maasto oli melko helposti ajettavaa ja suurimmaksi osaksi loivaa alamäkeä. Lasku Pulmankijärvelle oli huikea.

Kaldoaivi
Kolmannen päivän maisemia
Pulmankijärvi
Pulmankijärvi näkyy jo
Pulmankijärventie
Pulmankijärventie

Pulmankijärventietä jatkettiin Nuorgamiin päin sellanen 10 km ja poikettiin siitä täydelliselle singletrackille kohti Skaidijärven kotaa. Se oli maastopyöräilyä hienommillaan.

Skaidijärven kota
Skaidijärven kota
Skaidijärvi
Skaidijärvi
Yes we did it!

Kolmen päivän maastossa olon jälkeen tuntui luksukselta päästä kotaan sisätiloihin ja saada kamoja kuivatettua. Öisin kondenssi oli niin iso, että makuupussikin oli ulkopuolelta ihan märkä. Samaten kummatkin reissussa mukana olleet kengät oli päässeet kastumaan kunnolla. Kolmannen päivän matkaksi tuli 35 km ja polkemisaikaa 3,5h. Tämä oli ehkä reissun kevyin pätkä vaikka Pulmankijärventien ylämäet pistikin pahasti hapottamaan ja puuskuttamaan. 

Seuraavana aamuna poljettiin Nuorgamiin (4 km) ja hypättiin sieltä Ivaloon menevään bussiin. Ivalosta sitten lentokoneeseen ja kotia kohti. Reissu oli aivan mahtava. Suorastaan täydellinen. Luonto on aivan huikea Kaldoaivissa ja erämaanrauha käsin kosketeltava. Ainoat ihmiset keihin törmättiin koko reissun aikana oli Buksajärven metsästäjät. Reitti oli raskas tällä tavaramäärällä, mutta sen arvoinen. Kun oli varautunut yöpymään monta yötä reitin varrella pääsi nauttimaan maisemista kaikessa rauhassa ja oli vapaus mennä fiiliksen mukaan just sinne asti minne jaksoi ja oli fiilistä. Ei ihan selvitty sillä alunperin suunnitellulla yhen yön yöpymisellä ;-) . 

Ei mikään ihme, että tätä reittiä tituleerataan "Lapin paras mtb reitti" nimellä. Ihan huikeeta! Tän reissun jälkeen puri kyllä tosi pahasti bikepacking kärpänen. Vahva suositus.