Kolme taaperoa ja mies

Olimme jo jonkun aikaa suunnitelleet isommille lapsille mökkireissua saareen ja se toteutui tänä viikonloppuna. Iskä jäi pienempien kanssa pitämään kotia pystyssä. Mutta pärjääkö iskä yksin kolmen pienen kanssa ja vielä koko viikonlopun?

Testi alkoi hyvinkin aikaiseen perjantaiaamuna, sillä auto kurvasi pihasta karkuun hieman ennen kahdeksaa. Iskä jäi keittiöön istumaan kolmen pienen puuronaaman kanssa. Suunnitelmat päivän osalta olin tehnyt jo valmiiksi ja luotin siihen, että kaikki sujuu kuin leikkiä vain.. oi kun olisin kirjoittanut ne paperille niin voisin naureskella itselleni vielä enemmän.

Aamupalan jälkeen kolmikko aloitti uuden kivan leikin, jota ovat harrastaneet muutaman päivän ajan: kukkulan kuningas sohvalla. Sääntöihin ilmeisesti kuuluu mm. seuraavat asiat: kaikki pelaajat kiipeävät samaa aikaa sohvalle, sohvalla ei saa kontata vaan siellä kävellään tai mielellään hypitään, mitä lähempänä reunaa sen parempi ja tietenkin kaveri pitää saada alas. Bonuspisteitä saa, jos iskä on tekemässä jotain esim. keittiössä, jos iskä pulssin saa tuplattua, iskän verenpaineen viivana ylös tai naureskelee iskän yritykselle käskeä istumaan. Jos tipahtaa lattialle ja hetken itkettyä joutuu kuuntelemaan iskän kyselyä "ymmärrätkö nyt että ei saa kävellä, sattuu?", pitää nyökyttää ja koskettaa kädellä päätä. 10 sekuntia tämän jälkeen jatketaan kuin mitään ei olisi ikinä tapahtunut.

Ostin itselleni 10 minuuttia "vapaata aikaa" keittiön siivoamiseen ja omien vaatteiden vaihtoon laittamalla Hyrräpäät pyörimään telkkariin. Tiedän, ei paras mahdollinen keino lasten kasvatukseen, mutta joskus on pakko käyttää tehokkaampia tainnutuskeinoja näiden otusten taltuttamiseen. Jostain syystä Hyrräpäät saa kaikki pysähtymään paikalleen koko jakson ajaksi.

"Pelitauko, Hyrräpäät alkaa!"

Tämän lyhyen tauon jälkeen iskä kaappasi pelaajat vaippojen ja vaatteiden vaihtoon. Jalkapallon EM-kisojen kunniaksi laitoimme taas pelipaidat päälle. Pari palloa lattialle ja pelit alkoivat! Italia jyrää voimalla, Espanja ketteryydellä ja Brasilia pistää aina välilllä tanssiksi ihan muuten vaan.

Pelit menossa

Pienen pelailun jälkeen olimme valmiita lähtemään päivän ensimmäiseen ohjelmanumeroon: vierailu mummolaan. Helpoin tapa lähteä ulos on takaterassin kautta, koska kunhan kaikki saa terassille ja oven kiinni, ei ole mahdollisuuksia paeta. Rakensin tätä kesää varten väliaikaisen aidan, jonka voi tarvittaessa nostaa pois tieltä. Hallittu lähteminen on ainakin omaan makuun parempi kuin vapaa hajaantuminen, koska heti terassin portaiden alapäästä alkaa sepeliä täynnä oleva kulkutie. Nämä kolme nakertajaa ovat yleensä kivien läheisyydessä posket pullollaan kuin oravat.

Naperot aitauksessa

Mummolaan päästyämme totesimme, että mummi ei ollutkaan kotona. En ollut muistanut kertoa mummille meidän vierailuohjelmasta, joten otimme pienet keksi välipalat ja siirryimme hiekkalaatikolle leikkimään. Hiekkakakkuja ja kuoppia, hiekan heittelyä sekä pari kiven napostelua ja olimme valmiita lähtemään kävelemään takasin kotia kohti. Suunnitelman mukaisesti kotiin syömään ja päiväunille, pesukone käyntiin ja astianpesukone hurisemaan.

Syöty tyhjäksi.. siis ruokaa naamassa vai?

Tässä kohtaa suunnitelmat alkoivat mennä sivuraiteille. Väsynyt kolmikko ei tykännyt iskän ehdotuksesta vaihtaa normaali vaunujen paikka pihapuun alta autokatokseen ja protestoi pysymällä hereillä. Iskä kun oli suunnitellut päiväunien ajalle nurmikon leikkauksen ja hyllyjen kiinnittämistä sisätiloissa. Lopputuloksena oli yksi ulkona pihapuun alla nukkunut Leevi, yksi puolet ajasta ulkona saman puun alla nukkunut Venla sekä puoli tuntia kiukutellut ja lopulta sisälle nukutettu Jesse, joka sai Venlan kaverikseen. Näin ollen iskä ei saanut mitään tehtyä sisällä eikä ulkona. Astiat ja pyykit sentään peseytyivät.

Iltapäiväkahville saimme kylään mummin, jolle kolme innokasta esiintyjää näyttivät vuoron perään kiipeämis- ja tanssitaitojaan. Tässä kohtaa iskä sai hieman helpotusta askareisiin, kun suurin huomio keskittyi mummiin. Välipalan ja leikkien jatkamisen jälkeen mummi lähti kotiin ja me keskityimme leikkimiseen ennen ruokaa. Ruuan jälkeen aikataulu oli selkeä, vaipanvaihdot ja vaatteiden tarkastukset, tavarat mukaan ja autoon kyytiin. Yksi vakio meillä on se, että mitä tärkeämpi ja sovittu meno, sitä todennäköisemmin lähtövaiheessa alkaa tuoksahtaa. Tälläkin kertaa löytyi kaksi pyllypesun tarpeessa ollutta kun olisi pitänyt olla jo menossa.

Lopulta sain kaikki pakattua autoon istumaan ja huristelimme kohti mummolaa, jossa mummi ja iskän sisko odottivat kuumeisina kyytiä Humppaamaan ja Skumppaamaan. Pudotimme heidät satamassa kyydistä ja suuntasimme kohti kauppaa hakemaan täydennystä maitohyllyyn, jostain syystä se oli taas vajaantunut lähes tyhjäksi vaikka kuinka kantaisi. Kolmosten rattaat toisessa kädessä ja vedettävä ostoskori toisessa rullailimme läpi kaupan, aiheuttaen kääntyileviä päitä ja hymyileviä kasvoja. Ihan normaalia kun olemme liikkeellä.

Ilta sujui rauhallisesti, yöpuvut niskaan ja iltapuuro masuihin. Ennen yhdeksää talossa vallitsi hiljaisuus, Venla tuttuun tapaan sinnitteli viimeisenä hereillä eikä olisi millään malttanut käydä nukkumaan. Iskälle ilta tiesi keittiön ja olohuoneen siivousta ennen jalkapallo-ottelun alkamista. Pelin päätyttyä nukkumaan ja odottamaan uuden aamun alkamista.

Seitsemältä alkoi kuulumaan keskustelua viereisestä huoneesta. Verhot ylös, valoa huoneeseen ja pienet taaperot pois sängyistä. Ja kuinka ollakaan ensimmäisenä suunnattiin kohti sohvaa.. tästä se päivä taas alkaa.