Mistä saisi lisää aikaa?

Aika tuntuu katoavan johonkin.. arjen askareet, työ ja isompien lasten harrastukset vievät lähes kaiken ajan mukanaan. Asioita pitää asetella omassa päässä tärkeysjärjestykseen ja usein ei-niin-akuutit-jutut käy siivoamassa pään sisäinen talonmies. Tai näin ainakin itse sen kuvittelen: pieni talkkari, joka lakaisee maton alle pieniä asioita, järjestelee tärkeämmät asiat hyllylle odottamaan ja työntää puskutraktorilla isoon monttuun kaiken lopun. Joskus zombit yrittävät kiivetä montusta ylös ja pieni talkkari mätkii niitä lapiolla takaisin.

Kiire aiheuttaa sen, ettei siitä pään sisällä olevasta hyllystä ehdi aina hoitelemaan niitä tärkeitäkään asioita. Silloin tulee usein valikoitua sellainen homma, jolla saa nopealla suorituksella mahdollisimman tarpeellista tulosta.Tuskin koskaan tulee sellaista hetkeä, ettei olisi mitään tehtävälistalla. Siinä vaiheessa olisin ehkä enemmän huolissani.

Kotimme kolme pienintä asukasta kehittyvät jatkuvasti ja vauhti on huimaa. Aina joku keksii jonkun "hauskan" uuden jutun ja sitten lähdetään kolmestaan kehittämään sitä eteenpäin. Ja äiti ja iskä yrittävät parhainpansa mukaan pysyä perässä. Uusin villitys on viimeisen parin viikon aikana ollut omassa huoneessa: siirretään yksin tai tiimityönä lepotuoli pinnasängyn viereen ja kiivetään yksi kerrallaan sänkyyn. Kongi kumahtaa ja häkkimatsi alkaa. Tönimistä, litistämistä, läpsimistä ja jopa puremista kunnes Tuomari Äiti tulee paikalle viheltämään ottelun poikki. Ottelijat lattialle, lepotuoli takaisin omalle paikalleen.. kun äiti palaa keittiöön, tuolin siirto ja Round 2!

Häkkimatsi käynnissä, Tuomari Iskä ottaa todistusaineistoa ennen ottelun keskeyttämistä

Parina päivänä töistä tullessani ihmettelin miksi lepotuoli oli meidän huoneessa.. syynä oli Tuomari Äidin määräämä totaalinen ottelun keskeytys, kun mikään muu ei toiminut. Keksimme vihdoin viikonloppuna ratkaisun: vaihdoimme lasten huoneeseen toisesta huoneesta sellaisen lepotuolin, jota on hankalampi siirtää. Kyseinen lepotuoli vei taas toisesta huoneesta hankalasti tilaa. Ratkaisu oli siis win-win, pieni talkkari hieroi karvaisia käsiään yhteen, hyllystä poistuu kaksi asiaa.

Kaikkiin asioihin ei ole näin yksinkertaisia ratkaisuja. Leevi ylettää jo käytännössä kaikkiin oven kahvoihin ja voi johtaa tiimin retkelle esimerkiksi iskän ja äitin huoneeseen säätämään kelloradiota tai tutkimaan vaatekaappia. Myös sanojen ja rutiinien ymmärtäminen on pitkällä; kun iskä ottaa töistä tullessa paidan pois, syöksyy Leevi avaamaan ovia valmiiksi jotta iskä voi vaihtaa kotivaatteet päälle. Liian aikaisin ei voi myöskään mainita uloslähtemistä, koska tiimi on salamana kuistissa kokeilemassa kenkiä ja hattuja.

Hei iskä, missä se läppäri on? Viimeksi se oli tässä pöydällä meidän kanssa, luettiin siun blogia..

Isoveljien tekemiset kiinnostavat aina suunnattoman paljon ja yläkerran lelut ovatkin aina todella kiinnostavia. Portaiden alapään porttia jouduimme jo korjailemaan tiukemmaksi, koska yhden keksittyä kuinka se saatiin avattua runnomalla, kuului usein portaita ylöspäin menevää töminää. Yläpäässä oleva portti pitää vielä jotenkin säätää, koska siellä on vielä sama ongelma. Jos ehdottaa yläkertaan lähtemistä, on hetkessä portissa roikkumassa kolme marakattia. Ylhäältä lähdettäessä täytyy harkita missä kohtaa asian sanoo ääneen, jotta ehtii olla itse vahtimassa turvallista laskeutumista.

Kasperin uudessa huoneessa voi vaikka testata seinällä olevaa Kuuvaloa

Yhden isomman asian olemme saaneet tehtyä viime aikoina: toinen yläkerran huoneista maalattiin uudestaan ja Kasperi ja Otto saivat omat huoneet. Sekin tosin vei pari viikkoa, mutta onneksi ei ollut mikään hoppu. Pienet ja isommat remonttiapurit olisivat auttaneet kaikenlaisessa hommassa. Itse asiassa yksi keino saada äitille hetki aikaa tehdä joku asia ilman häiriötä on sanoa taikasanat: lähdettekö iskän kanssa asennushommiin? Jälleen kerran Leevin johtamana rynnätään hakemaan iskän akkuporakonelaatikkoa sieltä samasta paikasta mistä iskä sen aina ottaa esille. Ja asennustiimin jäsenille pitää kaikille antaa ruuvimeisselit jotta kaikki ruuvit voidaan käydä läpi.

Asennustiimin jäsenillä on kaikilla omat ruuvarit

Pieni talkkari katsoo pään sisällä hyllyä: yksi kappale "kirjoita blogia" -laatikoita pois, monta samanlaista (jopa valmiilla aiheilla) jää hyllylle odottamaan. Odottamaan sitä hetkeä, kun pään omistaja taas ehtii istumaan hetkeksi koneen ääreen.