-95, nevö foget!

1995, vuosi jota suomalainen ei hevillä unohda.

Moni muistaa vuoden jääkiekon takia, lauma tyttöjä muistaa vuodesta ihka ensimmäisen koriturnauksen. Muuratsalon koululla, Säynätsalossa, kirmaa neljä joukkueellista mikrotyttöjä; Säynätsalon Riento, Vaajakosken Terä, Äänekosken Huima ja HoNsU. Suuri osa pelasi ensimmäistä turnausta ikinä ja sääntöjä opeteltiin vaihtopenkillä pelin aikana. Miksi tuomari vihelsi pilliin? Ai enkö saa juosta pallo kädessä? Seuraava vuonna me Rientolaiset osallistuttiin turnaukseen, jossa oltiin jo niin kaukana kotoa, että piti jäädä yöksi. Aika jännittävää! Vuosi vuodelta turnaukset kävivät tutummaksi, mutta lähteminen oli aina yhtä jännää. Mitä pakataan mukaan? Mitkä joukkueet pelaavat meidän lohkossa? Mitä laitetaan kisadiskoon päälle? Pääseekö turnauksen aikana myös shoppailemaan? Keittäähän äiti tai iskä kaurapuuroa lähtöaamuna? Kaurapuuro kasvattaa kuulemma pomppua.

SäyRin minitytöt vuonna 1996, Kaisa on kuvassa oikeassa reunassa.

Koristurnaukset on melko mukava keksintö! Vastaan tulee uusia joukkueita, jokainen peli on tärkeä sijoituksen kannalta ja oppii pelaamaan useamman pelin lyhyen ajan sisällä. Samalla oppii noudattamaan aikatauluja, nukkumaan muuallakin kun kotona (= koulun lattialla) ja toimimaan ryhmässä. Mikä kasvattaisi joukkuehenkeä paremmin kuin viettää 2-3 päivää yhdessä taukoamatta. Aika isoja ja tärkeitä juttuja pienelle ja vähän isommallekin lapselle.

Tärkein juttu, minkä koris ja turnaukset antavat, on ilo ja riemu. Ei pelkästään pelaaville lapsille, vaan myös katsomossa kannustaville aikuisille. On iso juttu pienelle tytölle tai pojalle, että katsomossa istuu oma äiti, isä, mummo, pappa tai joku muu tärkeä ihminen. Meillä iskä istui penkin päässä aina a-juonioreihin siirtymiseen asti, äiti oli aina katsomossa ja kaikki tiesi, missä Terttu-mummon paikka oli Lehtisaaren Kuntotalolla. Pyykki- ja ruokahuolto pelasi moitteettomasti ja HoNsUun siirryttäessä myös kuljetuspalvelu toimi. Kiitos äiti ja iskä <3 Isoakin isompia juttuja lapselle, mutta junnupelit ovat myös viihdyttävää katsottavaa! Katsomoon saa tulla, vaikkei kentällä kirmaisikaan ketään tuttua. Voi tulla vain katsomaan millaista riemua, yritystä, joukkuehenkeä, uusia oivalluksia ja liikkumisen iloa junnujen pelit tarjoavat!

2017, vuosi jota ensimmäistä turnaustaan pelaava lapsi ei hevillä unohda. Tulevana viikonloppuna Kouvolassa järjestetään Tykkimäki-turnaus, ja kaupunki täyttyy korisjunnuista. Siellä opetellaan sääntöjä, voitetaan ennen niin hankala vastus ensimmäistä kertaa, tehdään piste-ennätyksiä, tanssitaan ekat hitaat kisadiskossa ja shoppaillaan jotain tosi ihanaa. Joku rohkaistuu nukkumaan ensimmäisen yön pois kotoa ja toinen oppii kantapään kautta, että koriskengät pitäisi muistaa ottaa mukaan. Menkää halleille katsomaan tulevaisuuden lupauksia, kannustamaan ja selvittämään kuka on leiponut tämän vuoden parhaat mokkapalat! Kun mun ekasta turnauksesta on jo tuo 22 vuotta, niin on ratkiriemukasta päästä viikonloppuna Kouvojen supermikrotyttöjen mukaan nauttimaan turnauksesta!

Junnuille hurjasti tsemppiä turnaukseen! Ja aikuisille kanssa, ei oo nimittäin helppoa valita mokkapalakisan voittajaa!

https://tykkimakiturnaus.torneopal.fi/

Kaisa #10