Suomi-Vimpeli-Suomi sanakirja

Moikka kaikki!

Päätin kirjoittaa kliseisesti kotikylästäni (myös Upen sellaisesta) Vimpelistä. En vain siksi, että meitä on nyt kaksi vimpeliläis-lähtöistä Ulriikkaa täällä Kouvolassa, vaan myös siksi, että Vimpeli aiheuttaa niin paljon ihmetystä, ja varsinkin alkuperäiset Taret viljelevät hyvinkin paljon Vimpeli-vitsejä.

Skipataan suurin osa perus faktoista, jotka löytyvät googlettamalla ja siirrytään suoraan sisäpiirin tietoihin. Vimpeli tunnetaan aika pitkälti Miesten Superpesiksen takia, ja olemmekin Upen sekä koko kylän kanssa juhlineet monen monta mestaruutta. Parhaimmillaan Suomen hienoimmalla pesisstadionilla eli Saarikentällä on ollut reilu 5 000 katsojaa, itse asiassa juurikin KPL:ää vastaan finaalissa vuonna 2010. Ei siinä muuten mitään, mutta Vimpelissä asuu noin 3 000 ihmistä. Eli todennäköisesti jokainen vimpeliläinen oli katsomassa tuota ottelua. Myös kaikki koululaiset, sillä eräänä vuonna peruttiin koulupäivä, jotta kaikki pääsisivät katsomaan finaalia.

Viime vuonna finaalien aikaan muuan urheilun parissa toimiva julkisuudenhenkilö pohti sosiaalisessa mediassa, miten Vimpeliin on mahdollista päästä? Noh monellakin tapaa, mutta kaikki tavat ovat yhtä vaikeita. Juna Seinäjoelle tai Onnibus Kyyjärvelle lienee helpoin tapa, vaikka Seinäjoelta matkaa on vielä 80 km ja Kyyjärveltä 50 km. Paras tapa on siis ottaa oma auto alle, niin pääsee suoraan kotiovelle tai vaikka sitten Saarikentälle. Jos haluaa käydä heittämässä vielä veikkaukset päivän peliin, niin auton voi huoletta jättää kaupan pihaan ovet auki, avaimet virtalukkoon ja vielä varmuudeksi käyntiin. Kassan tädit tunnistavat meidät paikalliset ja kassalle mentäessä osaavat lyödä ostokset suoraan oikean perheen tilille. Olemme Upen kanssa saaneet ihmettelyjä osaksemme täällä Kouvolassa, kun toisella on lompakko välillä jäänyt kotiin ostoksille mentäessä ja toinen jättää pankkikortin Säkille vuorokaudeksi säilöön. Tässä siis syy; ei Vimpelissä tarvitse kukkaroa.

Vimpelissä toimii vanhanaikainen oravannahkakauppa tuttavien kesken. Oli kyse sitten kipeistä hartioista tai rikkinäisestä autosta, niin apua varmasti saa ja työ korvataan jollain vastapalveluksella. Vimpelissä ei ole päivystystä, mutta jos pyhien aikaan sattuu sairastumaan esimerkiksi silmätulehdukseen, voi käydä ajamassa terveyskeskuksen ohi, jos ikkunassa sattuisi olemaan valot päällä. Koputus ikkunaan ja vapaa-aikaansa työhuoneessa viettävä lääkäri tulee avaamaan oven sekä tarkistaa silmän. Sain muuten vielä silmätipatkin mukaan, koska apteekki ei myöskään ollut auki. Ostin tietysti uudet tilalle. Vimpelissä kaikki on vaan niin helppoa!

Naapureiden ja vähän kauempien naapureiden apua saa myös, kun koira sattuu karkaamaan. Meidän perheen koira on ainakin kaikille tuttu, ja puhelua tulee milloin mistäkin: ”Teidän koira on täällä meillä sisällä, annettiin sille vähän makkaraa.” On meidän koira joskus kotiinkin asti tuotu, sillä ovet eivät ole ikinä lukossa eikä meillä koputeta, vaan marssitaan suoraan sisään. Kaikki ovat kuitenkin vähintään tuttuja. Kissoillakaan ei ole pantoja ja ne kulkevat vapaana ulkona, sillä kaikki tietävät, kenen kissasta on kyse. Eräs ulkopaikkakuntalainen valmentajani murjaisi kerran vitsin, että kun Vimpelissä lähtee hakemaan sokeria naapurista, pitää ottaa eväät mukaan. Noh, ei aivan. Oma kotini on noin 500:n metrin päässä Vimpelin liikuntahallista sekä lukiosta. Tälle treenimatkalle, eli siis samalle kadulle, mahtui parhaimmillaan junnuvuosina kuusi joukkueemme pelaajaa sekä kolme valmentajaa.

Yleisempiin kysymyksiin kuuluu myös, että missä käymme ulkona tai mistä ostamme vaatteemme. Kaksi kertaa vuodessa menemme paikalliseen Ristiviitoseen (ex-Sopupeliin) eli silloin, kun Vimpeli voittaa Superpesiksen mestaruuden ja toisen kerran tapaninpäivänä. Muulloin matkaa täytyy taittaa Seinäjoelle asti. Vaatteet ostamme, kun pääsemme reissuun johonkin kaupunkiin, sekä nykyään tietysti netistä.

Pari kertaa olemme kuulleet huutoja, kuinka pohjoisesta olemme kotoisin. Poroja meillä ei kuitenkaan ole, vaikka sitä on udeltu ja jopa väitetty, että semmoisia on siellä näkynyt. Meillä on kuitenkin Lappajärvi. Maantiedon kirjassahan on opetettu, että Lappajärvi on kraaterijärvi eli syntynyt meteoriitin iskusta. Lappajärven rannalla sijaitsee alueemme kuuluisin kylpylä-hotelli, Kivitippu. Kyllä, nimi tulee siitä, että kivi tippui taivaalta ja teki järven. Täällä muun muassa Taret yöpyivät vuonna 2012, kun Upen kanssa pelasimme heitä vastaan 1-divisioonan karsinnoissa (Vimpeli taisi silloin nousta 1-divariin, mutta Taret tulivat seuraavana vuonna perässä). Varsinkin Ellu jaksaa muistuttaa meitä Kivitipusta, ja siitä on muotoutunut kaikenlaisia vitsejä. Kivitippu EI kuitenkaan ole Vimpelissä vaan Lappajärvellä eli Upen kanssa emme liity tähän mitenkään.

Lappajärvi

Meissä Ulriikoissa on muutakin samaa kuin vain nimi. Olemme nimittäin sukua. Se ei ole hirveän iso sattuma Vimpelissä, sillä olen samaa verta melkein puolien vimpeliläisten ex-joukkuekavereideni kanssa. Ihan sisaruksia emme kuitenkaan ole, mutta montaa sukupolvea taaksepäin ei tarvitse mennä.

Koska kyseessä on suomi-vimpeli-suomi sanakirja, täytyy loppuun lisätä meidän murteemme hienouksia, joita ainakin itse käytän aika paljon.

 

Väkitukko = henkilö, joka on itsepäinen, pitää kiinni omasta tahdostaan ja on joskus jopa hieman vaikea

Vespotti = vesilätäkkö

Kallata = etsiä

Pikitie = asfalttitie

Jympsy = töyssy tai kumpu tiessä

Käet = kädet

Kulettaa = kuljettaa

Mehtä, kahtoa ja ehtiä = metsä, katsoa ja etsiä

Mää ja sää = minä ja sinä

Käytämme myös fraasia ”ei sille saa mitään”, mikä on siis kouvolaksi ”ei sille minkää voi”.

Ja kyllä, olen pelannut pesäpalloa ja niin on myös Uppekin, mutta tulkaa kuitenkin katsomaan, kun pelaamme muiden Tarien kanssa koripalloa Jatke Areenalla!

 

Ulli #4