Kaksi raskautta - Miten ne eroavat toisistaan?

Olen kokenut kaksi raskautta, esikoinen syntyi marraskuussa 2014 ja kuopus heinäkuussa 2018. Miten nämä raskaudet eroavat toisistaan, entäpä mitä yhteistä niissä on ollut?

Ensimmäinen raskaus

2014
  • Vauva oli ihana, odotettu ja toivottu
  • Stressasin, mietin ja jännitin: tulenko raskaaksi?
  • Neljän kuukauden päästä, 22-vuotiaana tulin raskaaksi ja tein positiivisen raskaustestin 23-vuotissyntymäpäivänäni
  • Olin töissä ensimmäisen kolmanneksen
  • Olin huonovointinen koko raskauden, loppua kohden huono olo vähän helpottui, kärsin myös huimauksesta. Syöminen ja nukkuminen oli vaikeaa, huonon olon takia minun oli vaikea liikkua kotoa. Kärsin masennuksesta ja sain paniikkikohtauksia
  •  Kävimme perhevalmennuksessa, valitettavasti käynnit osoittautuivat turhiksi
  • Sain paljon raskausarpia, jotka olivat aluksi todella punaisia
  • Raskaushimoja: Twix-patukat, kurkku, omena, iskender-kebab.
  • Jännitin synnytystä. Pohdin miltä supistukset tuntuvat, mutta niitä ei koskaan tullut
  • Synnytys käynnistettiin rv 41+5, koska mitään merkkejä synnytyksen alkamisesta ei vieläkään ollut ja minulla oli korkeat verenpaineet
  • Synnytys oli todella kivulias, vaikka sain kivunlievitystä. Avauduin vain 2-3cm, synnytys ei edennyt, vuorokauden kärvistelin ja lopulta kuntoni rohomahti ja vauva syntyi kiireellisellä sektiolla rv 41+6
  • Toipuminen oli kivuliasta ja pitkäkestoista, kirjaimellisesti makasin sängyssä enkä pystynyt aluksi hoitamaan vauvaa. Olin sairaalassa viikon. Imetys oli hankalaa.
  • Pekan isyysvapaat menivät valitettavasti vähän hukkaan, kun raskaus meni niin pitkälle ja jouduin olemaan niin kauan sairaalassa. Hän oli ainoastaan kaksi päivää kanssamme kotona. Onneksi sain apua äidiltäni. Isyysvapaita piti hakea 1kk ennen sen alkamista. Emme voineet tietää milloin vauva syntyy joten isyysvapaan ajankohta meni arvailuksi ja valitettavasti pieleen meni. Pekan läsnäolo sairaalassa oli kyllä tärkeää, koska en itse kyennyt vauvaa hoitamaan, joten eivät isyysvapaat täysin hukkaan menneet.
  • Raskauskiloja kertyi 18, lopulta kuusi kiloa jäi
2014

Vaikka ensimmäinen raskaus oli rankka ja synnytys vaikea, niin olin onnellinen, että sain maailmaan kauniin, terveen tytön. Äidiksi tuleminen on ollut suurin haaveeni ja olen niin kiitollinen, että se haave toteutui ♡

Toinen raskaus

2018
  • Vauva oli ihana, odotettu ja toivottu
  • En stressanut asiaa sen kummemmin, ajattelin että vauva tulee sitten, kun on tullakseen
  • Yhden-kahden kuukauden päästä tein positiivisen raskaustestin 27-vuotiaana
  • Voin hyvin koko raskauden, raskaus ei rajoittanut elämääni
  • En saanut raskausarpia, tai jos sain en huomannut niitä. Aiemmat raskausarvet ovat nykyään todella vaaleita ja melko huomaamattomia.
  • Raskaushimoja: Mehujäät, hapankorput, mexicana kozone, jäinen mansikkamurska, jäätelö.
  • Helmi piti minut kiireisenä, minulla ei ollut aikaa liikaa murehtia ja miettiä
  • Blogi auttoi minua keskittymään positiivisiin asioihin ja purkamaan ajatuksiani. Sain myös blogin ja Instagramin kautta paljon vertaistukea odottamiseen
  • Olin toisella kerralla itsevarmempi ja tietoisempi raskauteen ja vauvaan liittyvistä asioista
  • Kävin pelkopolilla ensimmäisen synnytyksen jättämien traumojen takia. Johtuen voimakkaasta pelostani ja ottaen huomioon ensimmäisen synnytyksen kulun ja kapean lantioni minulle tehtiin suunniteltu sektio rv 39+0. Tälläkään kertaan minulle ei tullut yhtään harjoitussupistuksia eikä mitään merkkejä siitä, että synnytys olisi käynnistynyt itsestään.
  • Leikkaus sujui hyvin, vointini oli tilanteeseen nähden hyvä, toki leikkauksen jälkeen liikkuminen oli silti vaikeaa, kivuliasta ja hankalaa
  • Olin sairaalassa kolme päivää, toipuminen ja imetys sujuivat hyvin
  • Pekka oli kaksi viikkoa kanssamme kotona isyysvapailla. Helmi on ollut ihana apulainen vauvan hoidossa
  • Raskauskiloja kertyi 7-8, joista minulle ei jäänyt yhtään kiloa ja olen laihtunut vielä ylimääräiset 6kg. Pääsin toisen raskauden myötä eroon myös ensimmäisen raskauden jättämistä kiloista

Koska ensimmäinen raskaus ja synnytys olivat vaikeita, niin tuntui hyvältä saada kokea myös raskaus, vauvan syntymä ja alku kotona niin että niistä on pystynyt helposti nauttimaan.♡

2018

Se on ollut valitettavaa todeta, että kehoani ei ole luotu synnyttämään. Lääkärit olivat sitä mieltä, että ei vauva olisi nyt toisellakaan kertaa sieltä itsestään tullut. Olen kuitenkin hyväksynyt asian ja niin kiitollinen, että siitä huolimatta olen pystynyt tulemaan raskaaksi. Kieltämättä kyllä hurjaa ajatella, että ilman nykylääketiedettä olisin todennälöisesti kuollut ensimmäiseen synnytykseen ja mahdollisesti myös vauva. Onneksi nykyään on keinoja, jos synnyttäminen ei suju odotetusti. Olen niin kiitollinen, että olen saanut hyvää hoitoa ja olen tässä, niin kuin myös kaksi rakasta lastani.

2018 & 2014

Nämä kaksi raskautta ja vauvojen syntymät ovat olleet monellakin tapaa aika erilaisia, mutta on niissä jotain yhteistäkin: Molemmat lapset ovat erittäin toivottuja, odotettuja ja rakastettuja. Olen niin onnellinen ja kiitollinen, että olen saattanut maailmaan kaksi tervettä, kaunista ja ihanaa lasta ♡