Meidän juhannus

Juhannus, minulle yksi vuoden kohokohdista, ihana keskikesän juhla. Meistä oli kiva siivota koti juhannukseksi, laittaa paikat kuntoon ennen kuin suuntasimme mökille. Olen viettänyt juhannuksen aina mökillä, joten tämäkään juhannus ei ollut poikkeus, vaikka olen viimeisilläni raskaana. Mökiltä sairaalaan on matkaa 80-100 km, ajattelin, että jos synnytys jostain kumman syystä päättäisikin käynnistyä matka ei olisi mikään mahdoton ja kulkeehan ambulanssitkin. Lähdin mökille rennolla fiiliksellä, sillä vaikka raskausviikkoja on jo 37 ei vauva ole näyttänyt minkäänlaisia merkkejä siitä, että olisi syntymässä ennen aikojaan. Minua ei ole supistellut, ei ole ollut kipuja eikä vuotoja eikä mahanikaan ole edes laskeutunut. Rehellisesti sanottuna en tiedä kyllä olisinko uskaltanut lähteä, jos olisi ollut jotain merkkejä siitä, että synnytys voisikin käynnistyä tai oma vointini olisi ollut jollain tapaa muuten huono. 

Lähdimme matkaan torstaina, meiltä kotoa mökille ajelee noin puolisen tuntia, sen verran jaksan vielä hyvin istua autossa. Kotoa lähtiessä oli vielä aurinkoista ja ihan kivakin keli, mutta melko pian mökille päästyämme pilvet kerääntyivät, rupesi tuleemaan ja olemaan kylmä. Helmi ja Pekka kävivät saunassa, grillasimme ja illalla herkuttelimme vielä vohveleilla. 

Perjantaina myös vanhempani, Helmin mamma ja pappa tulivat mökille. Juhannusaattona ajelimme perinteisesti isovanhempieni S-mamman ja P-papan mökille, jonne "koko suku" kokoontuu, omalta mökiltä on sinne matkaa noin puolisen tuntia. Helmistä oli hauska mennä sinne vanhempieni kyydissä, meillekin oli Pekan kanssa ihan mukavaa vaihtelua matkata autolla ihan kahdestaan, hih. Syy miksi ajelimme sinne kahdella autolla oli, että pääsemme lähtemään sieltä omalle mökille heti kun minusta alkaa tuntumaan siltä, että tarvitsen lepoa. Helmistä oli niin kiva nähdä pikkuserkkuja ja päästä leikkimään heidän kanssa. Ennen kuin vanhempani rakensivat oman mökin, mökkeilimme täällä. Minulle tämä isovanhempieni mökki on rakas paikka, siellä olen viettänyt lapsuuteni kesät. On ollut hauska kertoa Pekalle minkälaista oli viettää juhannusta ja kesälomia täällä, kun olin lapsi. Minusta on myös ihanaa, että oma tyttäreni viettää juhannusta samassa paikassa kuin minä ollessani hänen ikäisensä. Olen aina ollut sukurakas ja perhe on minulle todella tärkeä, joten ei tulisi mieleenikään olla juhannuksena missään muualla, hih. 

Juhannusaattona, illalla palatessamme omalle mökille vielä grillasimme ja herkuttelimme. Harmitti todella paljon kun keli oli niin surkea, oli todella kylmä ja vettä satoi koko päivän, myös sähköjä ei ollut useampana tuntina. Vaikka se harmittikin, että keli oli huono, niin toisaalta emme antaneet sen liiaksi haitata, sillä Pekan lomalla mökkeilimme paljon ja silloin nautimme upeista kesäkeleistä. Mitä sitten jos kesällä joukkoon mahtuu vähän huonompiakin kelejä? Yöllä kävimme Pekan kanssa vielä saunassa ja Pekka kävi yöuinnilla, minua ei sillä kelillä olisi saanut veteen millään. hih. 

Lauantai, juhannuspäiväkin näytti kököltä. Herätessä tuuli oli edelleen voimakas ja taivas harmaa. Onneksi kuitenkin päivän mittaan tuuli vähän helpottui eikä onneksi ollut niin kylmä eikä satanut niin kuin edellisenä päivänä. Helmistä oli niin hauska leikkiä ja riehua vanhempieni kanssa, kahlailla vedessä, kerätä ja heitellä kiviä järveen sekä katsella lintuja, näimme joutsenen ja västäräkin. Sitten olikin aika grillata, Pekka oli taas kypsentänyt grillissä vaikka mitä herkkuja, äitini oli kattanut pöytään monenlaista syömistä! Saimme kaikki mahamme täyteen, oli mukava syödä ja viettää laatuaikaa yhdessä. Syömisen jälkeen vähän aikaa lepäiltiin ja sitten olikin aika saunoa ja mennä vielä uimaan ennen kotiin lähtöä. Helmistä oli hauska taas ratsastaa yksisarvisen, "heposen" kyydissä ja leikkiä vedessä isin ja papan kanssa, hih. Kun vesileikit oli leikitty, herkuttelimme letuilla ja sitten olikin aika meidän perheen lähteä ajelemaan kotiin päin. Juuri kun olimme lähdössä saimme hetken ihailla sinistä taivasta ja ihanaa auringonpaistetta. Mietimme, että miksi ilman piti parantua juuri silloin kun olimme lähdössä, höh.

Vaikka kelit eivät olleet sitä mitä toivoimme, meillä oli silti ihana ja kiva juhannus. Meistä oli niin hauskaa, että Pekalla oli kolmen päivän vapaat ja näin ollen meillä oli mahdollisuus viettää mökillä useampi päivä. Tämä sunnuntai onkin mennyt meillä tytöillä aika rennosti, nukuimme pitkään ja olemme lepäilleet. Onneksi Pekallakaan ei ole ollut rankkaa töissä. Huomenna minä suuntaankin KOKS:iin, siellä tarkastetaan vauvan tilanne ennen tulevaa sektiota. Hurjaa, että raskautta on enää 10 päivää jäljellä!