Meidän palmusunnuntai

Palmusunnuntaina on tapana pukeutua noidaksi, kissaksi, tipuksi tai pupuksi ja mennä virpomaan eli heiluttamaan koristeltuja pajunoksia virvottavan eteen ja lausua virpomisloru. Yleisin niistä taitaa olla tämä: "Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle". Ainakin me käytämme sitä.

 

Meillä on ollut Helmin kanssa tapana virpoa isovanhemmat, isoisovanhemmat sekä kummit + muutamia muita läheisiä. Emme ole kierrelleet ovelta ovelle eikä sen puoleen meilläkään koskaan ole käynyt virpojia naapurustosta. Onneksi rakkaat serkkujeni pojat ovat käyneet meillä virpomassa, niin olemme saaneet kauniita virpomisoksia koristeeksi. Käydäänkö tänä päivänä vain niissä taloissa, joissa asuu tuttuja? Vai mistä on kyse? Joka vuosi olemme kyllä varautuneet virpojiin, mutta tämän neljän vuoden aikana ei ole virpojia näkynyt tai ainakaan ne eivät ole tulleet ovellemme.

 

 

Meillä on monia läheisiä joita käytiin eilen virpomassa. Helmi oli tänäkin vuonna ihmeissään siitä, kun vain kävästiin sukulaisten luona. Helmi olisi tietysti halunnut jäädä leikkimään ja kyläilemään pidemmäksikin aikaa. Onneksi harmitus laantui nopeasti, varsinkin kun Helmi sai mukaansa virpomispalkkaa eli "namii" ja "namuu" (munia). Hih.

Helmi on vielä niin pieni, että olemme Pekan kanssa vaikuttaneet Helmin virpomisasuun. Olen ajatellut, että pienelle tytölle pääsiäispupuasu on suloinen ja tuo sellaista iloista pääsiäisfiilistä. Tämä pupu fleecetakki oli Helmin päällä viime vuonnakin. Myös tuo ihana pupuhattu on ollut osa Helmin virpomisasua jo kahtena vuotena. Sekä fleecetakki että pupuhattu ovat olleet käytössä tietysti muulloinkin kuin palmusunnuntaisin. Tykkään ostaa Helmille sellaisia vaatteita, jotka ovat mahdollisimman pitkäikäisiä. Sitten kun Helmillä on tulevaisuudessa oma ajatus/toive siitä miksi hän haluaa palmusunnuntaina pukeutua, niin tietysti hän saa sitten pukeutua juuri siihen asuun kuin hän itse haluaa.

 

 

Meidän yhteisvoimin tehdyistä virpomisoksista voi lukea enemmän täältä. Mutta haluan murtaa joidenkin ennakkoluuloja oksiemme yksinkertaisia koristeita kohtaan. Viime vuonna koristelimme pajunoksat, joissa oli monenlaisia ja erivärisiä koristeita. Helmi oli viime vuonna reilu 1v ja istui mielellään syöttötuolissa ja malttoi katsella ja ihastella monenlaisia koristeita ja ne kiinnostivatkin Helmiä erityisen paljon. Olisin itse halunnut tehdä sellaisia virpomisoksia myös tänä vuonna, sellaisia, joissa on paljon erilaisia ja erivärisiä koristeita. Mutta kuten edellisessä postauksessa jo kerroin, niin Helmin on vaikea keskittyä ja hän on vilkas eikä malta pysyä paikallaan. Teimme virpomisoksat lapsen ehdoilla eli mahdollisimman yksinkertaisesti, nopeasti ja helposti. Ihan sen takia, että saisimme ne tehtyä. Toki myönnän, että onhan tuollaiset yksinkertaiset kelta-valkoiset höyhenkoristeet kauniin näköisiä sisustuksessa, mutta se ei ole syy vitsojen yksinkertaiseen ulkonäköön :)

Helmi sai palkaksi hurjat määrät herkkuja, jotka riittävät meidän pikkupupulle pitkäksi aikaa. Voi olla, että äiti ja iskin ottavat pienen osuuden palkoista. Olimmehan mekin ahkeria virpojia, hih!