Raskaudesta palautuminen ja leikkauksesta toipuminen

Tosiaan kuten aiemmin kirjoittelinkin, niin meidän pieni ihme on jo 1kk ikäinen. Samalla siitä on tullut kuluneeksi jo reilu kuukausi kun makasin leikkauspöydällä. Miten olen palautunut raskaudesta? Entäpä miten voin nyt kuukausi leikkauksen jälkeen? Se selviää tässä postauksessa.

Tosiaan tällä kertaa minulle tuli hyvin vähän raskausarpia, jos ollenkaan ja ne ovat hyvin vaaleita, melko huomaamattomia. Kun taas ensimmäisellä kerralla sain silloin mahani täyteen niitä ja ne olivat aluksi kirkuvan punaisia. Tottakai mahani roikkuu vielä ja roikkuu varmasti vielä pitkään, mutta minun suureksi yllätykseksi kaikki raskauskilot ovat tiessään! Kävin vähän aikaa kotiutumisen jälkeen vaa'alla ja olin silloin mykistynyt. Vaa'an mukaan minulle jäi synnytyksen jälkeen vain yksi raskauskilo. Ajattelin, että kunhan ruokahalu kunnolla palautuu niin varmasti vaaka näyttää sitten enemmän. No kävin kolme viikkoa leikkauksesta uudestaan vaa'alla jännittyneenä kuinka paljon kiloja on tullut takaisin. Mutta minulle suureksi yllätykseski olinkin laihtunut 5kg, täh? Minä joka suuren leikkauksen vuoksi en pysty harrastamaan vielä liikuntaa ja olinkin nyt päässyt eroon myös ensimmäisen raskauden raskauskiloista? Tiedän, kyllä että nyt helteillä on tullut syötyä aika vähän ja juotua paljon, varmaan myös imettämisellä on vaikutusta asiaan? Toisaalta ihan sama mistä se johtuu, olen vain niin iloinen lähteneistä kiloista. Naureskelin Pekan kanssa, että en olisi uskonut, että saamalla toisen lapsen pääsisin eroon myös ensimmäisen raskauden jättämistä kiloista, heh.

Olen kirjoittanut siitä miten hyvin leikkaus sujui ja miten hyvin olen toipunut. Kuitenkin minulle tuli myöhemmin leikkauksesta toipumiseen takapakkia. En voinut muuta kuin käydä lääkärin vastaanotolla. Vaikka "tiesin" mistä kipu johtuu, halusin silti selvittää asian. Lääkäri paineli mahaani ja arpea, enkä onneksi tuntenut kipua. Arpi on siisti ja paranee kuulemma hyvin ja kauniisti. Arven ympärillä oleva iho hieman punoitti ja sain siihen rasvaa. Kohtu oli supistunut ja minulle tehtiin myös sisätutkimus. Lääkäri sanoi silloin minut tutkittuaan ja keskusteltuamme, että rasituksesta kipuni on tosiaan johtunut, minulla ei ollut tulehdusta eikä muutenkaan mitään hätää. Nyt voin jo taas todella hyvin, tai no niin kuin ehkä tiedättekin tilanteeseen nähden todella hyvin. Ei ole kipuja ja pystyn hyvin hoitamaan vauvaa ja Helmiä. Vielä en ole kuitenkaan Helmiä tai mitään painavaa nostellut, enkä tehnyt mitään fyysisesti kauhean raskasta, mutta pieniä kävelylenkkejä olen jo tehnyt. Opin kantapään kautta, että annan oikeasti aikaa toipumiseen ja niin olen nyt tehnytkin. Kiitos kaikille ihanista tsempeistä liittyen toipumiseeni, voin nyt ilokseni kertoa, että voin paljon paremmin, voin hyvin. Ei tarvitse olla yhtään huolissaan. Ensi viikolla minulla on vielä jälkitarkastus, jossa selviää kaikista tuoreimpia kuulumisia raskauden ja leikkauksen jäljiltä.