Rv 25-26 - Kivoja juttuja, kolotusta ja turhautumista

Tässä postauksessa kerron rv 25-26 kuulumisia. Näiden viikkojen aikana olen tuntenut monenlaisia tunteita. Tietysti se on ihanaa kun potkut tuntuvat vielä voimakkaammin, nyt Pekkakin tuntee paremmin kun masu tutisee, hih. Olen alkanut tekemään tarkemmin ostoslistaa siitä mitä aion vauvalle ostaa. On kiva ihastella kauniita ja söpöjä bodyja, leluja ja lastentarvikkeita. Mutta näihin viikkoihin on iloisten juttujen lisäksi mahtunut myös kolotuksia ja jomotuksia, turhautumista ja ärsyyntymistäkin.

Nyt kun raskaus on edennyt pidemmälle niin selkä on kipeytynyt ja jos istun paljon niin lonkat kipeytyvät. Öisin joudun vaihtamaan asentoa useamman kerran kun kädet puutuvat tai en muuten saa hyvää asentoa. Kävin viime viikolla neuvolassa ja hemoglobiini oli reippaasti laskenut, eli ei siis ihme, että olen ollut myös melko väsynyt. Nyt syön rautaa ja toivon että väsymyksen puolesta olo kohenee.

Kävin aiemmin siellä sokerirasituskokeessa ja minulle selvisi että paastoarvoni oli ollut koholla joten joudun seuraamaan ja mittaamaan sokereita joka toinen päivä eikä siinä mitään. Se mitä en ymmärrä on se, että minulle leimattiin raskausdiabetes yhden koholla olevan arvon takia, jota ei tarkemmin tutkittu. Ne arvot mitkä minulta mitattiin sokerilitkun juomisen jälkeen olivat hyviä. Uskon että paastoarvon tulokseen vaikutti se, kun rasituskoe suoritettiin Pekan loman aikana, jolloin tuli syötyä reippaammin herkkuja kuin yleensä. Olen nyt mittaillut ja seurannut sokereita kotona ja yksikään mittaus ei ole mennyt yli saatikka lähelle ylitystä, vaikka olen välillä syönyt myös herkkuja ja juonut limuja jne. Eli kehoni suodattaa hyvin sokereita näin maalaisjärjellä ajateltuna. Epäröin, mutta olen silti sitä mieltä, että diagnoosi on väärä.

Minusta on hyvä, että tutkitaan kaikki mahdolliset jutut raskauteen liittyen ja ei minulla ole mitään sokerimittauksia vastaan, mutta en halua, että papereissani lukee raskausdiabetes, jos minulla ei sitä ole. Se kun ei vaikuta pelkästään tähän raskauteen vaan myös raskauden jälkeiseen aikaan sekä mahdollisiin tuleviin raskauksiin. Minusta on siis hyvä, että tutkitaan ja varmistetaan asioita, mutta jos näyttää siltä että diagnoosi on väärä mielestäni se pitää kumota. En halua taakkaa siitä mitä minulla ei välttämättä ole. Joten tämä aihe on aiheuttanut minussa epäröintiä, turhautumista ja ärsyyntymistäkin.

Jatkan mittailua, odotan sitä, että pääsen tapaamaan lääkärin sekä terveydenhoitajan, odotan heidän mielipiteitä asiaan, kun he näkevät mittaukseni ja syömiseni pidemmältä ajalta. Ja jos minulla sitten kuitenkin on raskausdiabetes niin sitten on. Mutta haluan selvittää asian, haluan enemmän tietoa ja jos minulla on raskausdiabetes niin haluan, että minulle selvitetään, että miksi ja mistä se minun kohdallani johtuu, kun tuntuu että tällä hetkellä sille ei ole mielestäni tarpeeksi näyttöä.

En halua vähätellä sokerirasituskoetta tai sen tärkeyttä, sillä minusta on hyvä, että minun ja vauvan hyvinvointia seurataan. Mutta tämä onko raskausdiabetes päätös oikea vai ei aiheuttaa minulle ylimääräistä stressiä, kun epäröin ja myös osa läheisistäni ihmettelee päätöstä. Kiinnostaa miten tämä asia etenee. Yritän olla liikaa miettimättä ja edelleen nauttia tästä raskaudesta, vauvan myllerryksistä ja tulevan isosiskon kanssa vietetystä ajasta, vielä kun olemme päivisin kaksin ♡