Rv 29-31 - Väsyttää ja kiukuttaa

Olen aiemminkin kirjoittanut raskauspostauksiin siitä, että väsyttää. Mutta nyt tuntuu, että koen väsymyksen uudessa mittakaavassa. Väsymyksestä on seurannut uupumuksen lisäksi äksyilyä ja tarpeetonta kiukuttelua.

Tosiaan kun tämä masu jatkaa kasvamistaan, niin samalla on koko ajan yhä vaikeampaa löytää hyvää nukkuma-asentoa. Milloin maha painaa tai sektioarpea jomottaa, milloin kylkiin sattuu, milloin kädet puutuu, selkää särkee tai vauva myllertää rajusti. Joudun öisin ramppaamaan pissalla ja olen nyt lähiaikoina huomannut, että välillä öisin tulee yllättäen nälkä tai närästää.

Rv 29+4

Eli ei ihme, että uni ei aina tule tai siinä saattaa kestää ja että heräilen öisin. Yleensä kyllä onneksi saan suht nopeasti unta, kun joudun heräämään, mutta sitten on niitäkin öitä, että saatan olla pari tuntiakin hereillä. Vauva potkii monesti aamuyöllä/aikaisin aamulla voimakkaasti ja silloin on mahdoton nukkua. Välillä myös päässä pyörii monenlaisia ajatuksia ja pelkoja loppuraskautta ajatellen. Valitettavasti uni ei aina tule vaikka väsyttäisikin todella paljon.

Rv 29+6

Väsymykseen ei yhtään helpota se, että päivisin en saa kunnolla levättyä tai huilittua, kun tämä meidän kolmevuotias pitää äidin kiireisenä eikä hän ole enää pitkään aikaan nukkunut päiväunia. Ja koska Helmi on todella hyvä nukkumaan öisin, niin hän on tietysti aamuisin/päivisin todella pirteä ja energinen. Vaikka minulla olisi ollut kuinka rankka yö tai vaikka olisin miten huonosti nukkunut, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vain jaksaa.

Rv 29+6

Toki, kun olemme Helmin kanssa kotona, niin väsypäivinä voi ottaa rennommin. Vaikka en päivisin pysty nukkumaan, niin tarvittaessa pystyn kuitenkin lepäilemään sohvalla köllötellen tai pihalla istuskellen. Pystyn helpottamaan arkea tekemällä jotain helppoa ja nopeaa ruokaa ja voimme kehittää tyttöjen leffahetken tai jotain muuta kevyttä hommaa jne. Helmillä on onneksi myös hyvä mielikuvitus ja hän keksii kivoja leikkejä, joten minun ei tarvitse murehtia sitä, että minun täytyisi jaksaa ja olla koko ajan kehittämässä jotain ohjelmaa ja viihdykettä hänelle. Ja nyt kun on ollut ihania kesäkelejä, niin neiti viihtyy ulkona hyvin, leikkii hiekkalaatikolla, leikkimökissä tai saippuakuplajutuilla.

Rv 30+4

Minua harmittaa se, että nukun huonosti ja minua väsyttää, koska niin kuin arvata saattaa se tekee minut äkäiseksi. Tuntuu, että nyt pinna palaa aika äkkiä, välillä ihan turhastakin. Kiukuttelen ja äksyilen, eikä se ole ollenkaan hauskaa. Varsinkin kun en haluaisi käyttäytyä niin, mutta välillä ärtymykselle ei mahda mitään. Toki pyydän törttöilyjäni anteeksi ja myönnän olleeni rontti, silloin kun turhaan kiukuttelen. Samalla minua harmittaa se, kun en fyysisesti jaksa niin hyvin kuin aiemmin.

Rv 30+4

Väsymystä tuottaa muutenkin tämän ison masun kanssa kulkeminen ja touhuaminen. Tuntuu, että maha painaa todella paljon ja päivän mittaan on pakko istuskella ja pysähtyä välillä huilailemaan. Se on harmittanut minua, kun olen nyt joutunut pakosti fyysisesti vähän hölläämään. Olen jo useiden viikkojen aikana pyrkinyt siihen, että en nostelisi Helmiä tarpeettomasti tai että en muutenkaan rasittaisi itseäni liikaa, koska jos olen niin tehnyt, niin välillä sen seurauksena on tullut pieniä, vähän ikävän tuntuisia kipuiluja. Onneksi Helmi on jo niin iso, että hän tietää ja ymmärtää, että koska äitillä on iso masu, niin äiti ei pysty riehumaan, juoksemaan ja hyppyyttämään. Mutta Helmi tietää ja muistaa onneksi myös sen, että aina saa tulla syliin ja kainaloon, vaikka äiti ei jaksakaan riehua.

Rv 31+2

Koen vähän huonoa omaatuntoa siitä, että en vain juuri tällä hetkellä jaksa ja pysty olemaan niin hyvä äiti kuin haluaisin. Toisaalta olen myös armollinen itseäni kohtaan. Mielestäni koti on kuitenkin se paikka missä tunteita saa näyttää ja saa olla juuri sellainen kuin on, niin äiti, isi kuin Helmikin. Se on inhimillistä, että joskus kiukuttaa ja väsyttää, niin käy meistä jokaiselle. Raskaus ja sen mukana tuomat tunteet ovat onneksi väliaikaisia, mutta väsymys tuskin vauvan tulon jälkeen helpottaa, ei varmaan ainakaan ihan heti. Täytyy toivoa, että tämä pieni ihme olisi yhtä hyvä nukkumaan kuin isosiskonsa.

Rv 31+2

Onneksi silloin kun Pekalla on vapaapäiviä tai hän menee iltavuoroon, niin silloin nukun pitkään ja saan lepäiltyä enemmän. Pekalla on lomaa touko-kesäkuussa, niin silloin minulla on onneksi hyvä tilaisuus nukkua, huilia ja lepäillä varastoon. Jos vaikka saisin univelkoja vähän poistettua ennen tulevaa vauva-arkea, leikki-ikäisen kera.

Rv 31+4

Onneksi nämä aurinkoiset lämpimät päivät piristävät ja ajatus siitä, että raskaus alkaa olemaan jo loppusuoralla, tämä vielä helpottaa. Kyllä minä tästä selviän!