Rv 33 - Ihana kevät ja muhkea masu

Ihana kevät, toisaalta ihana kesä, koska kesältähän tämä jo tuntuu. Olen niin fiilikissä siitä, että kerrankin Pekan kesälomalla on hellettä ja upea keli. Olemme saaneet nauttia auringosta, lämpimistä ja kuumista päivistä. Toukokuussa maisema on aina niin kaunis, luonto herää eloon, upea vihreys ja kauniit puiden kukinnat ihastuttavat.

Olen yllättävän hyvin pärjännyt tämän muhkean masuni kanssa. Oloni ei toistaiseksi ole ollut mitenkään poikkeuksellisen tuskainen vaikka onkin ollut todella kuumia päiviä. Olen myös päättänyt, että en valita, sillä kaksi aiempaa kesää ovat olleet poikkeuksellisen huonoja, aion nyt nauttia lämmöstä ja auringosta. Se pikkuisen harmittaa, että sormet ovat alkaneet turpoamaan ja olen joutunut ottamaan vihkisormuksen ja keskisormessani olleen sormuksen pois, mutta onneksi kihlasormus ainakin toistaiseksi vielä mahtuu. 

Tänään tosiaan alkoi raskausviikko 33. Hurjaa miten pitkällä raskaus jo on. Välillä tuntuu, että ehkä tämä raskaus on mennyt vähän liiankin nopeasti. Toisaalta suuri masu on vaikeuttanut nukkumista jo useiden viikkojen ajan, joten alan olemaan aika väsynyt. Sen puolesta ihan kiva, että raskaus alkaa olemaan loppusuoralla. 

Olen tykännyt olla raskaana. Tämä raskaus on sujunut hyvin, olen voinut hyvin, olen ollut erittäin tyytyväinen siihen, että en ole ollut tällä kertaa huonovointinen. Olen pystynyt elämään normaalisti, olen oikeasti nauttinut tästä, vaikka toki en ole voinut täysin kolotuksilta välttyä. On ihanaa kun masu kasvaa, vauvan liikkeet ovat tuntuneet rv 16 asti voimakkaasti, tiedän, että hänellä on hyvä olla masussani.

Minulla on aina ollut huono itsetunto, niin kauan kuin muistan, mutta raskaana ollessani tunnen itseni kauniimmaksi, ainakin hetkittäin. En tiedä onko sillä vaikutusta, kun tavallaan saa olla luvan kanssa iso, johtuuko se hormoneista, vai kiitollisuudesta uutta elämää kohtaan? Mene ja tiedä, tällä hetkellä olen vain tyytyväinen siihen, että pystyn kulkemaan ja kantamaan rakasta isoa masuani ylpeästi, rakkaudella ja itseni hyväksyen. Olen niin onnellinen ja kiitollinen, että saan kasvattaa sisälläni uutta elämää jo toistamiseen. Kohta olen äiti kahdelle ihanalle pienelle tytölle. Pursuan rakkautta, kiitollisuutta ja onnea. Odotan, sitä päivää, kun saan pienen vauvan jälleen syliini, rakkaan toisen tyttäremme, pienen ihmeemme. 

Omenapuut kukkivat todella upeasti tänä vuonna ja pakkohan tämä muhkea masuni piti ikuistaa omenapuiden katveessa.