Me muutetaan! Varo mistä unelmoit, sillä unelmat voivat toteutua.

Haikeissa ja odottavissa tunnelmissa.

Istuin viimeistä kertaa lämpimässä vedessä ulkoporealtaan syleilyssä, katsellen tuttuakin tutumpaa taivasta, kaupungin valoja vasten piirtyviä koivuja ja niiden oksien tuttuja tuulenpesiä, ja tunsin samaan aikaan haikeutta ja kiitollisuutta. Altaan vieressä, valoilla valaistuna, nukkui talviunta tuttu omenapuu, josta lapsena söimme Valkeita kuulaita, ystäväni Riitan lempi omenalajiketta. Niin monia muistoja, jokaisesta huoneesta, jokaisesta tontin nurkasta.

Koti. Pian jonkun toisen koti.

Nyt on kuitenkin tullut aika seurata unelmia ja siirtyä eteenpäin. Jättää taakse se, mistä on vihdoin 38 vuoden jälkeen kasvanut ulos. Tämä koti on kuin pieneksi jäänyt lempivaate. Sitä yrittää ja yrittää pukea päälleen, vähän saumoistakin leventää. Hetken se taas toimii, kunnes on pakko todeta, että vaate kuuluu muistojen laatikkoon. On aika hankkia uusi.

Muistoja, niitä on talletettuna mieliin valtavasti...

Kuten öiset valvomiset kellarin "mieshuoneen" sohvalla, koliikkia itkevä vauva rintaa vasten, jotta muu perhe saisi nukkua. Ja samassa, tunnelmallisessa kellarihuoneessa lauantaisaunan jälkeen syödyt Hot Dogit pienet hupullisten pyyhkeiden alla nenät ketsupissa nököttävät pirpanat kainalossa.

"Mieshuone"

Saunan lauteilla, viimeistä kertaa vanhan tutun saunan lämmössä mieltä lämmittivät lapsuusmuistot mummin ja vaarin kanssa saunomisesta, juttutuokioistamme juuri saman saunan lauteilla. Vaarin kanssa jutusteltiin pidempään, sillä mummi ei pitänyt liian kuumasta silloinkaan.

 
Tämä talo on ollut turvasatamani, lapsuuden ajan yksi rakkaimmista paikoista, jonne usein keskiviikkoisin manguin itseni yökylään, jotta pääsin mummin ja vaarin mukana illalla vesijumppaan. Mummot ja papat jumppasivat, minä sukeltelin katselemassa niiden hassua jalkojen ja käsien liikettä. Ja kun olin kuumeessa, mikään ei parantanut niin nopeasti, kuin "vierashuoneen", eli nykyisen (siis nyt entisen, juuri remontoidun, argh että piti sekin...) Eeditin huoneen nurkassa olleelle levitettävälle sohvalle tarjoillut vaarin perunat, siis paistetut perunat, jotka ei kenenkään muun valmistamana maistuneet läheskään samalle. Ja kuume laski - aina!
Syntymäpäiviä, suvun jouluja, oman perheen Raclette-illallisia... monia muistoja.

Näissä tutuissa neliöissä olen itkenyt ja nauranut, tuntenut kaikki elämäni suurimmat tunteet. Ollut aina rakastettu, ehdoitta, ensin mummin ja vaarin toimesta, ja myöhemmin rakkaimpieni, oman perheeni myötä.

Ensin se oli autotalli, sitten siitä tuli meidän makuuhuone, ja pian se on tulevan asukkaan toimisto.
Näillä käytävillä on liikkunut paljon rakkautta.
Vaikka lähdön hetki kaikkine tunteiden vuoristoratoineen on vaikea, olen silti levollisin mielin. Intuitioni on ohjannut minua aina oikeaan suuntaan. Kaikki tunteella ja todella vähällä järjellä (yllätys!) tehdyt päätökseni ovat olleet niitä elämäni parhaita.

En olisi ikinä saavuttanut sellaista työuraa, mitä nyt olen saavuttanut, jos olisin jäänyt siihen todennäköisimpään, turvallisimpaan ja muiden mielestä fiksuimpaan vaihtoehtoon. Valitsin sen, mikä tuntui minusta oikealta, ja loppu onkin historiaa.
Samoin kävi mieheni kohdalla. Se se vasta stoori onkin! Silloinkin intuitio ja tunne ohjasivat. ja niin ne ohjaavat meitä tänäänkin, yhdessä kohti uutta ja tuntematonta. Kohti jotakin sellaista, mistä olemme vain villeimmissä päiväunelmissa unelmoineet.
Kuva: doublequotes.net

Kiitos rakas "Oksisto", vanha kotimme ja mummolani. Onneksi kaikki kävi niin äkkiä, että irti repäisy on helpompaa, aivan kuten laastarin irroitus: nopeasti ja äkkiarvaamatta, niin sattuu vain hetken.
Tervetuloa uusi koti, uudet maisemat ja uusi elinympäristö.

Ai niin, pitäisi vissiin muistaa ilmoittaa lasten kouluihin, että hups, nämä tyttöset kulkevat koulutietään nyt linja-autolla. Mistä niitä bussikortteja muuten ostetaan...? MIN pitää sekin muistaa selvittää. ;)

Anni

PS: Ja kyllä, juuri tehtiin keittiöremontti, huokaus. Mutta onhan se hienoa, että uusi perhe saa kauniin, ihanan keittiön. Klik, niin näet millaisen.