Odotettu kotiinpaluu -daddy is home!

Joukkue täysilukuinen.

Sadanyhdeksänkymmenenseitsemän päivän ja 197:n auki rullattun rakkauskirjelappusen jälkeen -HÄN ON KOTONA!

Kiduttavan pitkien viimeisten päivien madeltua vihdoin toukokuun kuudenteentoista, elämämme palasi jälleen normaaliksi, kun mieheni palasi kotiin rauhanturvatehtävistä Kosovosta. Voit lukea lisää aiemmista fiiliksistä Rauhanturvaajan lapset -kirjoituksesta. 

Helsinki-Vantaalla, muutama minuutti vielä...

Maailma näyttää, tuntuu ja tuoksuu ihan erilaiselta, kun koko perhe on koossa. Se on hassu tunne, ihan kuin kotikatukin olisi eri näköinen. En osaa oikein selittää sitä, energia vain on niin erilainen kun puuttuva palanen on paikallaan.

Tämä oli kaiken kaikkiaan huippukokemus niin miehelleni, kuin minulle ja lapsillekin. 

Oli samalla ihanaa ja kamalaa viettää aikaa kolmisin lasten kanssa. Parasta oli yhteinen reissumme Dubaihin marraskuussa -tyttöporukalla. Vielä lentokentälle lapset epäröivät, että mitähän tästä tulee ilman iskää. (ihmettelen kyllä miksi, koska minä olen meillä se kokeneempi reissaaja!) Mutta loppuviikosta he jo totesivat, että "äiti, mehän ollaan pärjätty aika hyvin". 

Lapaton likat
Dubai syksy 2016

Tytöt ovat kasvaneet ja tulleet itsenäisemmiksi, ja oppineet käsittelemään ikävän tunteita paremmin. Ensimmäiset viikot ja pari ensimmäistä kuukautta olivat henkisesti raskaimmat. Kevättä ja kotiutumista kohti olo muuttui koko ajan kevyemmäksi. (Lukuunottamatta niitä viimeisen viikon tolkuttoman pitkiä tunteja!) 

Jo ennen pääsiäistä aloitimme tervetulotoivotusten suunnittelun ja toteutuksen yhdessä ystävien kanssa, jotka olivat samassa elämäntilanteessa.

Illat olivat toisinaan pitkiä ja tylsiä, kun kaikki Netflix elokuvat ja kasa kirjoja oli koluttu läpi. Viihdytin itseäni remontoimalla ja sisustamalla, mikä ei ehkä ollut kaikkein halvin ratkaisu.
Pukeutumishuone syntyi alakertaan, lisää siitä Kouvolan Sanomissa. Olohuone vaihtoi järjestystä. Lasten huoneissa sisustettiin. Mökille hankittiin keittiö, joka odottaa iloista, kotiin palannutta nikkaroijaa (hehheh). 

Mikä parasta, remontoimme jotakin mahtavaa Simolle kotiinpaluulahjaksi...
Siitä ensi kerralla!

Life is Good!
Anni