Onnenluku kolmetoista -ilmavalvontalottia ja lasten nimiä

Skål meille!
 
Siitä hetkestä, kun tuuli heilautti valkoisen hameenhelman naamatauluuni,  jättäen siihen vaaleanpunaiset huulten kuvat (joita sitten kuumeisesti yritettiin silmämeikinpoistoaineella kirkon eteiseen saakka putsata) on kulunut 13 vuotta!

Ilma oli silloin kuin morsian, lämmin ja aurinkoinen. (Viime vuosina keli on ollut kylmä, tai vähintään viileä, se ei nyt sitten kerro mitään vaimosta... toivottavasti!)

Albumikuvia 13 vuoden takaa
Kolmetoista vuotta myöhemmin...

 

Eilen pakkasimme evästarpeet Mini Cooperiin ja lähdimme ajelulle vihkikirkollemme, Rautjärven kauniisiin maisemiin.
Eväshetki nautittiin kirkon pihalla ihastellen selvästikin jo uutta maalipintaa kaipaavaa Rautjärven kirkkoa, missä aikanaan vihittiin Kerttu-mummi ja Hannu-vaari, ja tasan 50 vuotta heidän jälkeensä minut ja mieheni Simo.
Rautjärven kirkko

Vatsan täytettä saatuamme kävelimme hautausmaalla, piipahdimme sukulaisteni haudoilla ja ihastelimme vanhoja hautakiviä ja ristejä. Seurusteluaikoina kiertelimme hautausmaita paljonkin, se oli harrastuksemme. Kieltämättä vähän outo tapa nuorelle parille viettää treffejä, mutta meistä se oli mahtavaa. Miten syvällisiä keskusteluja noilla retkillä käytiinkään!

Eräältä hautausmaalta se löytyi, esikoisen nimi... "Jos meillä olis joskus lapsia, niin Eedit olis ihana nimi." Ja miten sydäntä sykähdyttävää, kun toinen vastasi siihen jotakin sellaista, kuin "ehkä meillä joskus on, ainakin yksi tai kaksi", ja otti samalla merkitsevästi kädestä kiinni. Onnellisuushuokaus!

Tämä ei ole kuulkaas mikä tahansa kirkko, sillä tarina kertoo, että järven yli veneellä kirkkoon saapuivat myös täällä vihityt Hannu Karpo ja hänen vaimonsa Raita. (Tiedä sitten kuinka paljon se nostaa ko.kirkon arvoa tai liekö edes totta, mutta täytyyhän tuollainen mainita.)

 
Kirkkomaalla käyskennellessä lapsia askarrutti kovasti kahden eri sodan kaatuneitten muistomerkit, ja siitä saatiinkin hyvä historian oppitunti punaisista ja valkoisista, talvisodasta ja jatkosodasta.
Onneksi meillä on omasta takaa asiantuntija.
Historian oppitunti

Tämä Rautjärven seutu on historialtaan mielenkiintoista ja pian järjestettävä Miettilä Kollaus on hyvä hetki tulla tutustumaan seutuun. Jos piipahdat Miettilän Muhamäelle Ilmavalvontalotille pystytetylle muistomerkille, olet Hannu-vaarini kotitalon pihassa, aivan rajavyöhykkeen kupeessa. Muistomerkki on siellä, koska heidän navetan katolla oli aikanaan ilmavalvontalottien torni. Voi sitä tarinoiden määrää, mitä noilta vuosilta on saatu kuulla.

17.9.2011 vaari mukana muistomerkin paljastamisen juhlallisuuksissa.


Sukukiemuroita jos oikein tarkastellaan, niin löytyy sieltä linkki Rautjärven suurimpaan kuuluisuuteen Simo Häyhäänkin. Rautjärven kulttuuuriviikolla avataan Simo-Häyhä erikoisnäyttely, minne voi ajella vaikka superkaunista Niskapietilän museotietä, eli vanhaa Viipurintietä pitkin.

 
Rakastan tätä seutua ja on erityisen tärkeää, että vihkikirkkomme sijaitsee juuri täällä. Tähän sopisi nyt häshtäg kiitollinensiunattuonnellinen!
Anni :)