Ruuanlaittajat Marsista ja Venuksesta kokkisodassa

Sunnuntaitervehdys!

Meidän perheessä todella on yksi marsilainen mies ja venuslainen vaimo.
Luonteidemme eroista kertoo paljon hyvin erilaiset ruuanlaittotyylit.

Kun lapset kysyvät minulta kesken ruuanlaiton mitä syödään, he melkeinpä tietävät vastauksen. Ja siis ei, ei siksi, että se olisi aina samaa, vaan siksi etten vielä ole päättänyt mitä olen tekemässä. (Miten voisin muka kesken ruuanlaiton tietää, senhän tietää vasta lopussa!?)
Lopputulos riippuu fiiliksestä, ja siitä minkälaisia idiksiä kesken kokkauksen viriää. Ja mitä kaapista löytyy.
Voin silti kehaista olevani melko hyvä kokki, ongelma vaan on se, että parhaat pöperöni syntyvät intuitiolla hetken mielijohteesta, eikä niitä pysty tekemään toista kertaa. Ei ole kerta eikä toinenkaan, kun olen jälkikäteen yrittänyt (turhaan) kirjoittaa reseptiä ylös.

Mieheni puolestaan on meidän reseptikokki.
Hänelle kuvakaapataan netistä herkullisimman kuuloiset ja vaikeatkin reseptit leivontaan ja ruoanlaittoon. Hän mittaa (minä en ikinä), punnitsee (turhanpäiväistä) ja yleensäkin käy valmiin ajatuksen ja kauppalapun kera ruokaostoksilla. (No kieltämättä, voisi helpottaa elämää).

Omia ruokavinkkejä minun on siis teille hankalaa jakaa, kun ei niihin ole mitään reseptejä. Toki nyt kovasti ajankohtainen "Viisi vinkkiä kouluikäisten välipaloihin" tuli kirjoiteltua aiemmin. Toivottavasti siitä on iloa jollekin teistä, joilla on kouluikäisiä kotona. Muutama päivä, ja sitten se arki taas alkaa...
Mieheni taas pystyisi kirjoittamaan vaikka kirjan, sillä kaikki hänen bravuurinsa löytyy resepteinä, kuten yksi supersuosikkini Shakshuka, josta kirjoitin reseptin "Sunnuntaibrunssin kuningas"- postaukseeni. Oletteko kokeilleet sitä? Tykkäsittekö?
 
Lauantai-iltana, kun lapset olivat äitini luona loman lopettajaisia viettämässä, me aikuiset nautimme yhdessäolosta, ja tottakai siihen liittyy aina hyvä ruoka.

Ja sit mie keksin!!!

"Mennään kauppaan niin, että molemmat ostaa toiselta salaa 3 tuotetta,
ja loput eväät otetaan kotoa jääkaapista sen mukaan, mitä sattuu löytymään".

Voi että tuota minun marssilaistani! Siellä se marketissa tuskaili silminnähden hermostuneena. Niin vaikeaa keksiä mitä ottaa, kun ei tiedä mitä toinen otti ja mitä kaikkea kotona on. Ja miten ne sitten sattuu yhteen, ja mitä jos ei ole mitään järkevää.
Minulta, venuslaiselta, meni kaksi minuuttia, nappasin mitä ensin mieleen juolahti, ja odottelin sitten kassoilla reilut 10 minuuttia, että päästään lähtemään.
Tätä me sitten hankittiin. Minun ostoksia oli ravun pyrstöt, vadelmat ja Roquefort juusto. Mieheni shoppailuja oli halloumi ja brie -juustot, sekä pulled pork. Jännää!
Mitään ei suunniteltu, vaan molemmat vaan alkoivat tekemään jotakin, mitä mieleen juolahti.
Valmista tuli parissakymmenessä minuutissa. NAM!

Menu:

Hyvin maustettua salaattia ravuilla.
Salaattia, kurkkua, hyvää oliiviöljyä, sumakia, sitruunapippuria ja rapuja. Päälle pari palaa Brie-juustoa.

Raputahnaa.
Rapuja, turkkilaista jogurttia ja Herbamare.yrttisuolaa sekaisin.

Pulled pork leipä:
En ollut ennen maistanut valmista nyhtöpossua, eikä se varsinaisesti kolahtanut, kun tietää miten hyvää Simon itse valmistama pulled pork on. Mutta kyllä se leivän päällä juuston kanssa toimi hyvin.

Paistettu halloumi.
Vähän öljyä pannulle ja juustot ruskistetaan molemmin puolin.
Toimii aina!

Brie-vadelma herkut.
Meiltä ei löytynyt suolakeksejä, mutta kastanjanäkkäriä kyllä.
Päälle siivu Brietä ja vadelma.

Tomaattia.
Lisukkeeksi tomaattia, päälle vähän hyvää oliiviöljyä ja mustapippuria myllystä.
(tosin vain Simolle, koska minä olen allerginen tomaatille)

Roquefort rapuleipä by Anni
Roquefort juustoa pieneen kattilaan (puoli pakettia), vähän oliiviöljyä ja lämmitetään hetki miedolla lämmöllä, että juusto sulaa. Sitten vaan rapuja sekaan ja kaadetaan paahdetuille leiville. Taivas, että oli hyvää!

Jälkiruuaksi jogurttia ja päälle reilusti tuoreita vadelmia. Jogurttina aivan ihanaa paikallista puolukka-vadelma jogurttia Paavolan kotijuustolasta Elimäeltä. Ostimme jugurtteja ystävän haettua niitä tilalta, ja olemme aivan ihastuneita luonnollisiin makuihin. Ei liikaa sokeria ja kivoja makuja, kuten tyrni, mustikka, mustaherukka-pellava jne.
Lisäksi napostelimme brie-juustoa vielä illan mittaan.

Ai että oli hauskaa! Ja "eräälle" myös vallan extremeä. Tämä me kokeillaan vielä niin, että annetaan lapsille rahaa, lähetetään kauppaan hakemaan kolme tuotetta kumpainenkin toisiltaan salaa, ja katsotaan mitä syntyy.

Nyt minulla on täällä jämät kaikista eilisillan ostoksistamme, saapa nähdä mitä niistä lounaaksi keksin. Jos tulee hyvä idea, saatan jakaa sen Lumotun polun facebook-sivuille. Tervetuloa sinne myös.

Sunnuntaiterveisin
Anni