Unelmieni maalaiskeittiö on valmis. Miltä se näyttää ennen ja jälkeen?

Siinä se nyt on, unelmieni mökkikeittiö. Vihdoin on viimeinenkin silikonintursahdus töräytetty paikoilleen.
Ja silmä lepää kun katselen ympärilleni. Kierrätyskeittiöstä tuli UPEA!

Niin monet ihanat muistot on kerätty parhaan ystäväni kotona näiden samojen keittiön kaappien äärellä, syöty jouluruokaa ja tarjoiltu kummilastemme ristiäisherkkuja. Nyt kaapit jatkavat elämää meidän mökillä, toivottavasti usein samojen, rakkaiden ihmisten kanssa yhdessä kokkaillen.

Ei olisi uskonut miten upea keittiöstä tulee. Ei mittoja, ei suunnitelmia. Vain kasa kaappeja... Muistatteko?
Tästä kaikki alkoi: klikkaa tästä alkukesän tilanteeseen. Eikö ole huima muutos???

Ihanaa, jos kaikki menisi täällä meidän omassa Strömössämme niinkuin Strömsössä, mutta ei vaan ikinä mene.
Voi taivas mitä haasteita tähänkin remonttiin mahtui... Toki, jos asioissa olisi ollut joku suunnitelma, heh, niin oltaisiin saatettu välttyä monelta ylimääräiseltä probleemalta.

Aah, paljon kaappitilaa. (Olisipa kotonakin yhtä paljon)
Yläkaappia ei voinut laittaa tapettiseinalle, koska takana on sähkökaappi. Sähkökaappi oli kiinni seinälevyssä, eli se oli viisainta jättää rauhaan.

Tapettiprobleema iski siinä vaiheessa, kun halusin tietyn tapetin, ja tarvitsin sen än-yy-tee-NYT!
Ai mikä toimitusaika.. ei kun tarvitsen sen nyt!
Rakastamani PIP-sarjan tapetti saatiin kuin saatiinkin ajoissa. Siitä kirjoittelinkin jo aiemmin The PIP World postauksessani. ISO KIITOS KOUVOLAN VÄRIUITOLLE ihmeiden tekemisestä.

Lasi tapetin suojana.

Liesituuletinprobleema alkoi eskaloitua siinä vaiheessa, kun menin hakemaan etukäteen valittua velmpelettä Kouvolan Gigantista, ja koska en ollut tajunnut varata sitä (no kun niitä oli kuulemma varastossa ihan pilvin pimein...silloin pari viikkoa aiemmin), niin eihän niitä enää ollut yhden yhtään.

Onneksi minulla on ihania työkamuja, ja viimeisillään raskaana oleva kolleegani kävi Joensuun Gigantista hakemassa vastaavan vempeleen ja roudasi sen mökille samalla kun saapui sinne kesäiseen koulutuspäivään. KIITOS SUVI, pelastava enkeli!

Eikä haasteet toki siihen loppuneet, sillä sähkömies oli jättänyt liesituulettimen pistokerasian mööpelin ulkopuolelle (no yllätys, kun ei ole hajuakaan mihin se rouva sen tuulettimensa aikoo tökätä...).
Siihen hätään, taisi olla lauantai-ilta, tarvittiin paikkakunnalta vielä toinen sähköhemmo pelastamaan tilanne, jotta seinän rakennus saattoi jatkua aikataulussa.
Jälleen oltiin tilanteessa, jossa olisi helpottanut, jos keittiö olisi edes jotenkin SUUNNITELTU. Mutta tätä keittiötä rakennettiin kuin palapeliä. Vasta paikan päällä nähtiin mikä pala käy minnekin.

PS.Olemme edelleen onnellisesti naimisissa isännän kanssa, aikamoinen suoritus!

Liesituulettimen poistoputken halusin ehdottomasti jättää näkyviin. Minusta se on ihanan teollinen romanttista tapettia vasten.

Hankin miehelleni syntymäpäivälahjaksi kahvikoneen ja nyt on kuulkaa pelit ja vehkeet mökkikeittiössä niin, että kahvin keitto alkaa papujen jauhamisesta. Tämäkään ei tosiaan sujunut tanssin lailla...

Kahvikoneprobleema iski, kun halusin kahvikoneen olevan saman värinen kuin uuden keittiön jääkaappi (tietenkin!), ja kolmen päivän toimitusaika vaan venähti liki kahteen kuukauteen. Kahvikavereilta saimme ystävällistä palvelua ja hyvitystä odotusajasta, ja onhan se kahvi aivan eri planeetalta... (itsehän en siitä mitään tiedä, koska olen teehifistelijä).

Saisiko olla espresso?

Hermojen menetys on ollut lähimpänä netistä tilaamamme retro jääkaapin kanssa.
Ja tilanne on edelleen tulenarka...
Jääkaappiongelmat alkoivat pari päivää kaapin saapumisen jälkeen, kun ihmettelin kohmeisia kurkkuviipaleita aamiaisleivälläni. Käänsin kaappia lämpöisemmälle, mutta mitään ei tapahtunut.
Lähtiessäni kotiin muutamaksi päiväksi, jätin viiden litran vesikanisterin jääkaappiin, ja kun parin päivän päästä palasin takaisin, kaapissa odotti viiden litran jääkalikka.

Ei muuta kuin kaappi takaisin tehtaalle. Koska heidän mielestään vika on korjattavaa sorttia, emme saaneet taistelusta huolimatta uutta jääkaappia, vaan korjattu kaappi saapui mökille monen viikon odottelun jälkeen... KOLHUJEN KERA!
Kyllä, luit oikein!
Kaappi on vaurioitunut kuljetuksessa niin, että jääkaapin ovessa on kaksi kunnon lommoa. Alkaa siis uusi soittokierros ja selvittely...

Väri on täydellinen. Muutenhan homma menikin sitten ihan päin prinkkalaa...
Ihanaa, kun on tilaa tehdä ruokaa.

Yhtä asiaa varten on vielä haku päällä.
Laittakaahan heti vinkkiä tulemaan, kun näette kauniin kuivaustelineen haarukoille ja veitsille. Ei tähän tiskipöydälle voi mitään muovihäkkyrää laittaa. Mikäs siihen sopisi?

Mistä löytyy sopiva aterimien kuivauskori? (vai mikä se on nimeltään?)
Tämä kesälomareissun tuliainen Uppsalasta on lempparini, ja syystä ;) Aina on jonkun toisen vuoro tiskata.

Kierrätyskeittiöstämme tuli näin upea.
En usko, että olisimme saaneet samanlaista tunnelmaa täysin uuden keittiön avulla. Kaikenlaisia kikkailuja jouduttiin tekemään, mutta se tuo juuri sitä omaleimaisuutta ja hauskuutta. Mökillä se ei ole niin justiinsa.

Nyt sitten jännityksellä jään odottamaan kommenttejanne.
Anni