Hää kävi Figarossa

Olin loppuviikosta messuemäntänä FinnMetkoilla Jämsänkoskella. Samalla reissulla pistäydyimme illallisella Jyväskylässä. Jyväskylän kaikki parhaat ruokaravintolat olemme jo vähintään kerran testanneet, joten tämä ei ollut ensimmäinen kertamme Figarossakaan.

Figaro on korkeatasoinen ravintola kaikilla mittareilla. Sijainti on keskinen, miljöö viehättävä, palvelu ensiluokkaista, ruoka sekä juoma hyvää ja laadukasta.

Jälleen kerran ruoka oli maistuvaa. Erikoismaininnan ansaitsee luuydin ja sen esillepano. Valkosipulietanat pihviannoksessa toimivat myös erinomaisesti. Ja vaikka majoneesit harvoin suosikkejamme ovatkaan, niin Figaron herkullinen chipotlemajoneesi antoi potkua annokseen yllättävän kivasti.

Suurimman vaikutuksen tällä kerralla kuitenkin tekivät ruokaan erinomaisesti sointuva viini sekä suunmukainen, miedohko jälkiruokacappuccino, jonka pyysimme mukaan, kun ilta oli jo pitkällä ja Jyväskylästä kuitenkin on matkaa Jämsänkoskelle vielä hyvä tovi. Tuntui vähän hölmöltä kyllä pyytää cappuccino mukaan hienosta ravintolasta, mutta ilmekään ei tarjoilijalla värähtänyt, kun hän totesi, että kyllähän se saadaan järjestymään.

Mainio illallinen, joka oli kaikin puolin positiivinen kokemus; jäi hyvä maku suuhun ihan konkreettisestikin – valkosipulin käytössä ei kursailtu, eli plussaa myös siitä.

Paistettua luuydintä ja karamellisoitua sipulia. Viinirypälehilloketta, paprikapyreetä ja rapeaa leipää.
Härkätartar ja keltuaisconfit. Västernbotten-juustoa ja pikkelöityjä kasviksia.
Grillattua marmorihärkää ja pekoni-chipotlemajoneesia. Punaviinikastiketta ja marinoituja tomaatteja.
Side dish: Suppilovahverorisotto
Sinihomejuustolla gratinoitu häräntournedos ja valkosipulivoissa paistettuja etanoita. Punaviinikastiketta ja pinaattia.