Laatokan Portti, piristävän erilainen ruokapaikka matkasi varrella

Talon oma tuore leipä oli tällä kertaa valitettavasti vaihtunut valmisleipään. Melkein tasan vuosi sitten vierailimme ensimmäistä kertaa ravintola Laatokan Portissa Parikkalassa. Silloinen kokemus löytyy tästä linkistä: Laatokan Portti 2011.

Eilen illansuussa ajoimme taas Joensuusta Lappeenrantaan, tälläkin kertaa nälissämme, ja päätimme katsoa, mitä Laatokan Portille kuuluu. Nettisivujen perusteella epäilimme, ettei ala cartea ole tarjolla - netissä mainitaan  vain aamupala ja tilausjuhlat - mutta nettisivut johtivat harhaan, sillä kokki oli paikalla ja ruokaa saimme.

Edelliseen kirjoitukseeni viitaten mainitsen, ettei ruokalistaa ollut vieläkään käännetty muille kielille. Taiteltu A4-paperiarkki toimi listana, suomenkielisenä sellaisena. Tosin paikan nettisivut ovat sekä suomeksi että venäjäksi, joten voisi kuvitella, että ruokalistakin löytyisi venäjäksi. Ehkäpä se on se toinen aanelonen, jonka tarjoilija tarvittaessa kaivaa esiin tiskin takaa?

Ruokia listalla oli muutamia. Tarjolla oli päivän kalaa, lehtipihviä, stroganoffia ja worschmackia.

Ilahduin stroganoffista ja valintani oli siis helppo. Päivän kalan selvittyä savustetuksi loheksi Mikko päätyi worschmackiin. Hintaa stroganoffilla oli 18 euroa ja worscmackilla 15 euroa. Ison viinilasillisen hinta, sen edullisimman, oli 16 euroa - kaksi euroa vähemmän kuin viimeksi, hyvää kehitystä. :)


Annoksiin kuului alkusalaatit: isot vihreät salaatit balsamicokastikkeella, ja päällä valtava kasa oliiveja, onneksi hyviä sellaisia.

Pääruuista stroganoff osoittautui mainioksi valinnaksi. Liha oli mureaa ja hyvää, suolakurkku sekä punajuuri lisukkeina sopivat erinomaisesti ja pottumuusistakin tykkäsin. Ainoa miinus oli kastikkeen suolaisuus, ja sama vaiva oli Mikon worschmackillakin. Kokille siis vinkkinä, että käyttää suolakämmentänsä vähän miedommin. Ihan hyvä oli Mikonkin annos suolaisuudestaan huolimatta, mutta on myönnettävä, että stroganoff voitti annosskaban molempien mielestä rinnan mitalla.

Herkullinen stroganoff


Kelvollinen worschmack Annoksen hintaan olisi kuulunut kahvi/tee ja tarjoilija lupasi jopa kääretorttua, mutta maha oli jo niin täynnä ja kotiin teki mieli, joten kieltäydyimme jälkiruuasta tällä kertaa. Yksi syy kieltäytymiseen olivat myös valtavat itikka-armeijat, jotka eivät jättäneet meitä hetkeksikään rauhaan terassilla. Meinasimme jo ennen pääruokaa karata sisälle istumaan, mutta emme jaksaneet tehdä asiasta numeroa, ja olihan terassilla kaunista kesäisenä iltana.

Meininki oli yhäkin kotikutoinen, mutta voin ilman muuta suositella paikkaa. Terassi on upea, toivottavasti kesän edetessä itikat vaan vähenevät. Nyt ne jättivät muistoksi punaisia kutiavia palluroita molempien jalat ja kädet täyteen. Itikoista emme toki voi ravintolaa syyttää, kun ei sisälläkään haluttu istua.

Edellisessä tekstissäni mainitut Laatokan Portin nettisivut eivät näköjään enää pelitä, nykyiset sivut ovat osoitteessa: http://www.laatokanportti.com/lp/fi/?lang=fi.

Jos olisin paikan pitäjä, lisäisin nettisivuille maininnan ala carte -ruokailumahdollisuudesta ja kellonajat, milloin kokki on paikalla. Oli vähällä, ettemme vaan hurauttaneet ohi, koska netti antoi kuvan, että ruokaa ei ole tarjolla. Onneksi päätimme varmistua asiasta ja pysähtyä kysymään, muuten olisi vaihtunut herkullinen stroganoff jonkin ketjuhuoltamon seisovaan pöytään tai kolmioleipään.