Maukas tonnikala-annos Imatran Martinassa

Kävimme viime viikonloppuna syömässä Imatran Martinassa. Tarkoitus oli alun perin syödä Buttenhoffilla, mutta harmistukseksemme Butteri oli sunnuntaina kiinni. Seuraavaksi yritimme kysellä ruokaa Vuoksenvahdista ja Osmo's Cosmos -kuppilasta, mutta eipä onnistanut. Eivätkö ihmiset syö sunnuntaisin Imatralla ollenkaan? Emme myöskään löytäneet jokin aika sitten perustettua sushi-ravintolaa. Liekö koko Imatran sushi-paikka huhu vain... Oli tyytyminen ketjuravintolaan, nälkä kun jo korvensi masua.

Mutta kuinkas sattuikaan, listalta löytyi annos juuri minun makuuni: tonnikalaa, persikkasalsaa ja lime-valkosipuliaiolia. Perunoiksi himotti ottaa vohvelit, annokseen olisi listan mukaan kuuluneet batataattiraskalaiset.


Katselin juuri netissä Martinan ruokalistaa ja ihmettelin, miksei kyseistä annosta löydy listoilta. Ilmeisesti se on jokin sesonkiannos tai tarjousjuttu tms., koska se ei "pysyvällä" listalla ole. HARMI! Nimittäin maut olivat niin kohdallaan, että tämän annoksen olisin voinut ottaa toisen, jos kolmannenkin kerran! Pliis, laittakaa tämä listalle, sen listalla nyt olevan tonnikala-annoksen tilalle. Se on ihan ok, mutta ei pääse lähellekään tätä makuelämystä.

Btw, Imatran Martinassa oli Joensuun Martinaa parempi salaattipöytä, tai siis ainakin monipuolisempi. Joensuussa on usean paljun verran vähemmän aineksia salaattiin valittaviksi. Imatralla oli mm. kananmunaa ja riisisalaattia lohella, joihin emme ole Joensuun Martinassa kertaakaan törmänneet.

Nyt kun olen kehunut annoksen maasta taivaaseen, pääsemme nillityspuolelle. Ruuan saaminen kesti kauan. Vieläpä valmiina annoksemme seisoivat tiskillä valehtelematta sellaiset viisi minuuttia. Tarjoilijat vain kantoivat tyhjiin pöytiin puhtaita laseja ja kirmasivat sinne tänne, mutta eivät ennen kokin huomautusta tuoneet ruokiamme pöytään. Tästä oli seurauksena se, ettei ruoka tietenkään ollut enää kuumaa pöytään päästyään. Mikon pasta oli säilyttänyt kuumuutensa tiskillä lämpölamppujen alla, kuten Lisben pitsakin ihan kohtuullisessa määrin, mutta minun tonnikalani ja erityisesti perunani olivat varsin haaleita.

Ruokailun loppupuolella huomasin yhden epäkohdan lisää: Olin tilannut lasillisen Martinan viiniä, mutta sepä oli jäänyt kokonaan tulematta, ja viimeistä suupalasta varten en viitsinyt viiniä enää pyytää tuomaan. Laskua tilatessa mainitsin erittäin herkullisista mauista ja tonnikalan onnistuneesta kypsyysasteesta, mutta myös annoksen haaleudesta ja viinin unohtumisesta. Tarjoilija pahoitteli ja lupasi antaa alennusta minun ja Mikon yhteisestä laskusta. Ja tosiaan, molempien annosten hinnasta oli laskussa vähennetty 20 prosenttia. Ei mitään jälkiruokakahvityrkytyksiä vaan kunnon hyvitys! Näinpä oli meillä sitten oikein iloinen ja tyytyväinen mieli - ja kupu täynnä maistuvaa ruokaa! Kiitos, Imatran Martina!