Ravintola Wanha Fiskari Kotkan Sapokassa tarjoaa monenlaista kalaa

Kesällä tulee reissattua paljon, eli myös syötyä paljon ulkona. Eivät oikein pysy blogitekstit tahdissa mukana, mutta kirjoittelen, mitä ehdin. Nyt viikonloppuna Kotkassa tuli testattua kaksi kotkalaista ravintolaa, Wanha Fiskari ja Sanremo.

Aloittakaamme Wanhasta Fiskarista:
Ilta oli jo pitkällä, kun ehdimme Kotkaan. Netistä olin vakoillut muutaman ravintolavaihtoehdon valmiiksi. Rantauduimme Kotkan Sapokkaan Wanhaan Fiskariin yhdeksän jälkeen. Ovessa luki, että ravintola sulkisi kymmeneltä. Lopulta kello oli jo pitkälti yli kymmenen, kun pääsimme lähtemään pois. Yhdessä pöydässä oli vielä ihmisiä meidän jälkeemmekin.

Lista on ihan kivanoloinen, tarjolla oli esimerkiksi monenlaista kalaa, mutta naudan sisäfilee oli siltä illalta päässyt jo loppumaan. Olimme sen verran myöhään liikenteessä ja syöneet jo aikaisemmin sinä päivänä ihan hyvin, joten emme ottaneet kuin pääruuat. Valitsimme Kesän grillikimaran ja Perinteisesti paistetut hailit.

Hailit Haileilla oli aika isot ja vahvat ruodot etupanssarissa, jotka hieman yllättivät pienehkön muikun kokoisessa ja näköisessä kalassa. Näitä haileja ei oikein ruotoineen pystynyt syömään, korkeintaan aivan pienimmät yksilöt. Pottumuussi hailien kanssa oli hyvää, ruisleipäkori kiva lisä kala-annokseen. Haili vei voiton grillikimarasta.
Leipäkori hailien kylkeen Grillikimarakin oli myös ihan ok, ei suuria yllätyksiä, mutta perusravintolaruokaa. Netissä luvattu aromikas, tumma yrttikastike oli tosin vaihtunut tomaattikastikkeeseen, joka oli kyllä ihan hyvää. Mikko kehui tyynyperunoita. Chorizo-makkara ei ollut ihan mieleeni, enhän pidä makkarasta valtavasti muutenkaan. Tunisialainen chorizo tulisuudessaan viehättää tämän annoksen versiota enemmän. Grillikyljen ja porsaan fileen alta löytyi kasviksia, ja tällä kertaa mukana ei edes ollut paprikaa – hyvä hyvä, nam. Salaatinpoikasta jäin vähän kaipaamaan annokseen. Itse grillikyljessä, jonka takia annoksen päädyin valitsemaan, oli hieman tervainen maku, joka tuntuu olevan kuin pinttynyt ravintoloiden grillikylkeen. Onneksi maku ei ollut vahva. Ihmettelen vaan, käyttävätkö ”kaikki” ravintolat yhtä ja samaa grillikylkeä, joka tulee jostain valmiiksi marinoituna. Kotona kun en ole kyseiseen makuun törmännyt edes valmiiksi maustetun kyljen kohdalla.
Grillikimara Illallisen nautimme ravintolan viehättävällä terassilla, joka tosin hetken aikaa oli hieman vähemmän viehättävä, kun viereisen pöydän seurue röökasi oikein kolmen hengen voimin useamman tupakan verran. Tarjoilijat olivat mukavia ja sujuvia. Ruuan tuleminen tuntui hieman kestävän, mutta tunne johtunee siitä, että olemme yleensä ravintolassa tottuneet syömään alkupalan odotellessamme pääruokaa.

Wanha Fiskari oli ihan hyvä kokemus kaikkiaan Kotkan kokoiseen kaupunkiin.

Ruokakuvat lisään, kun olen nopeamman nettiyhteyden päässä kaupungissa. Nyt tästä laiturin nokasta gprs-yhteydellä vähän tökkii. Toim. huom. Kuvat lisätty 21.7.2010.

P.S. Mainittakoon, että ravintola oli siirtänyt alv-alennuksen hintoihinsa. Hienoa! Tosin edullisiksi hinnat eivät olleet tälläkään konstilla muuttuneet.