Kuntoiluhaaste ja aamiais/lounassmoothien ohje

Tänään se vihdoin tapahtui. Liikkuminen. Nyt eletään viikkoa 52 ja mä olen omien laskujeni mukaan käynyt salilla viimeksi viikolla 44. Viikon 45 alussa mulla on kaksi liikuntakertaa (kotitreeni ja vesijumppa) ja sitten 9.11 olen sairastunut ensimmäistä kertaa. Seuraavalla viikolla mulla on myös kaksi liikuntakertaa, molemmat lenkkejä. Viikolla 47 on taas hyötyliikuntaa kävelyn muodossa tiistaina keskiviikkona ja sitten 27.11 alkoi tää nykyinen flunssani.

Viisi viikkoa niin, etten ole oikeasti kyennyt liikkumaan. Kaksi antibioottikuuria, neljä sairaslomapätkää, kuumetta, poskiontelontulehdus, äänen menetys, astmalääkkeet… Mun parhaiksi kavereiksi on muodostuneet tän taudin aikana tosiaankin astmapiippu, yskänlääke ja mynthonit... 

Ja joulu. Joulu joka valmisteltiin sairaana tai oikeammin puolikuntoisena. Ja ne jouluruoat. Ja sokeri. Sokeri muodossa: piparit, pikkuleivät, joulukakku, suklaa, fazerin parhaat, marmeladit, after eightit, sekahedelmäkiisseli ja kanelikerma, siirappi… Ja rasvaa erilaisten laatikkojen, kinkun ja juustojen muodossa. Hiilihydraatteja rosollin, pastasalaatin yms. muodossa. En mä niin kipeä ollut ettenkö ois pystynyt syömään. En todellakaan.

Vaaka – sille en uskalla astua vielä pitkään aikaan.

Meillä oli ystävän kanssa suuri suunnitelma olla joulunalusaika eli marras- ja joulukuu herkuitta… Ystävä oli – minä en.

Flunssaisena alkoi joulun aikaan ärsyttää se, ettei päässyt eikä pystynyt eikä oikeastaan saanutkaan liikkua. Monena päivänä suunnittelin, että jos huomenna nuhan kanssa helpompi päivä, ajan edes vähän kuntopyörää. No ei ollut, enkä ajanut. Onkohan se niin, ettei raskasta liikuntaa saisi harrastaa sairastamisen jälkeen miten pitkään aikaan? Nyt ystäväni lääkäris-ihmiset tai muut kellä varmaa tietoa – vastatkaa minulle tavalla tai toisella… vaikka blogin FB-sivulle…

No anyway, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Aloitin siis tämän päivän suunnittelun jo varhain eilen iltapäivällä. Päätin tehdä viher-hedelmäsmoothien aamiaiseksi (lounaaksi, koska nukuin 11 saakka)… ja vaikka vähän jännitin salaatin ja kurkun laittamista siihen – maku oli yllättävän hyvä.

Smoothieen laitoin banaanin, päärynän, pätkän kurkkua, kourallisen jäävuorisalaattia, pienen palan inkivääriä, porkkanan ja about kolme ruokalusikallista pakastettuja punaherukoita ja nesteeksi vettä. Tällaista siitä tuli.

Ja tätä taistelin alas aamukahvin ja paahtoleivän kanssa melkein pari tuntia.

Tämän voimalla jaksoin lähteä iltapäivällä koirien kanssa kävelylle, puolisen tuntia lompsin, parisen kilometriä siinä tuli tassuteltua.

Päivälliseksi paistoin jauhelihapihvejä, niiden kanssa vihanneksia ja eilistä pinaattikastiketta. Nyt tuntuis ihan hyvältä. Siis syömisten suhteen. MUTTA! Saan vielä syödä makeisia jos haluan (ja haluanhan minä), KOSKA:

Lähteköön mukaan ken uskaltaa. Herkkupäiviä suunnitellaan ennakkoon joihinkin väleihin… Idea lähti minulta (TimmiTammikuu on tosin Estery ry:n www.estery.fi juttuja ja nimi siis sieltä pöllitty) mutta idea haasteeseen ja lopullinen visuaalinen toteutus on 12 vuotiaan tyttäreni. Oiskohan se mennyt niin, että sarakkeeseen merkataan tukkimiehen kirjanpidolla omasta mielestä onnistuneet päivät. Tavoitteethan jokainen määrittelee itse, eikös. Tämän kuvan pöllin Facebookista ja jätän tän nyt vaan tähän...

Ai niin… Blogiyhteisössä järjestettiin Secret Santa -tempaus, johon minäkin uskaltauduin… Mun Santa on edelleen salainen ja lähetti mulle todella tarpeellista Mielenrauhaa kirjan ja pienen ajatelmataulun muodossa. Se tuli juuri oikeaan saumaan. Itku ihan pääsi. Tilanteessa, jossa joulua on aikaa valmistella puolitoista päivää, puolison vapaat ”paloi”, koska työmaa ei ollut edennyt tarpeeksi pitkälle. Kämppä sekaisin ja ruokia pitäisi ensin ostaa ja sitten valmistella. Puolikuntoisena jos sitäkään. AAAARGH. No, joulu tuli, se saatiin valmiiksi ja se vietettiin… Kiitos Santa Mielenrauhasta…