Motivaatio?

Kävin viimeviikolla ravitsemusterapeutin luona. Mun pitäis ennen leikkausta saada tiputettua painoa 5-8%. Laskutoimitus on helppo. Se on aika tarkalleen 5-8 kiloa. Paino on siis kivunnut takaisin 100 kiloon. Onneksi ei sentään sinne saakka ihan mistä lähdettiin keväällä. Muutama kilo sinne olis vielä matkaa. 

Jotenkin - en tiedä. Ihan puhtaasti laihduttamisen suhteen motivaatio on ihan nollassa. Liikuntaan motivaation olen saanut nyt takaisin - ainakin osittain. Lihaskuntoharjoittelu on ollut mielekästä, salilla ja kotona. Aerobisen liikunnan suhteen on vähän niin ja näin. Kuntopyörä löytyis tuosta sohvan takaa ja lenkillekin pääsis, mutta en jostain syystä saa itseäni liikenteeseen.

Herkkulakko (pullat, karkit, limppari) aloitettiin ystävän kanssa. Se on melkein pitänyt. Päätin, että jos mieliteko iskee ja on liian kova, annan itselleni luvan syödä makeisia. Tiedän, että totaalikieltäytyminen johtaa vain ja ainoastaan hirvittävään mättämiseen.

Siihen aerobiseen mä varmaankin tarttisin jonkun kirittäjän. Mun tekis hirvittävästi mieli hiihtämään, siis kokeilemaan, että onko se mun laji. Samoin luistelu houkuttaa. Välineet kumpaankin löytyy. Pitäisköhän mun ladata se Pokémon-peli ja lähteä etsimään niitä tuonne metsiin?

Johtuukohan se, ettei mikään nyt huvita - kellojen siirtämisestä? Jotenkin ollut aika nuutunut olo viimeaikoina. Puolille päiville mennään aina niin, että tuntuu että kynnän menemään naama edellä - eikä mikään tunnu onnistuvan.

Mun ajattelutavassa on nyt joku ongelma ja jonkun pitäisi se mun kanssa selvittää... Lenkkarit jalkaan ja ulos -käskyt eivät nyt auta. Motivaatio löytyy, mutta en saa nyt jotenkin ykköstä isompaa silmään... vai onko se niin, että kiihdytellään ykkösellä nyt jonkin aikaa, poltetaan karstaa ja kun vauhtia on haettu salilta tarpeeksi - on aika vaihtaa vaihdetta?