Tänään se tuli!

Olen saanut jälleen liikunnan syrjästä kiinni - ohuesti - mutta kuitenkin. Enkä aio nyt päästää irti. Olen nyt viime torstaista lukien käynyt 4 kertaa salilla ja 1 kerran lenkillä. Yhden lepopäivän pidin välissä. Nyt jos alkais pohtia haittoja ja hyötyjä. 

Haittoja en juurikaan löydä, vaikka kuinka mietin... 

Hyödyt sitten taas:

Psyykkiset:

  1. Ei ärsytä maksaa turhaan salikorttia
  2. Onnistumisen kokemukset tehokkaasti tehdyn treenin jälkeen
  3. Ihana tapa tyhjentää pääkoppa rankan koulupäivän jälkeen
  4. Ihana tapa aloittaa päivä  ja mennä iltavuoroon sillä ajatuksella, että tän päivän liikunnat on suoritettu

Fyysiset:

  1. Jalkojen turvottelu on helpottanut
  2. Ihana saada veret liikkeelle raajoissa koko päivän istumisen jälkeen
  3. Lonkan kipu lähti miltei saman tein kun sain niveliin liikettä
  4. Ihana treenin jälkeisenä päivänä huomata, että vielä on niitä lihaksia
  5. Aineenvaihdunta!!! Tänään treenatessa mulle tuli pitkästä aikaa kunnolla hiki...

Nyt vaan täytyy toivoa, etten tule kipeäksi tai ettei tule muuta mörköä, jonka vuoksi salilla käyminen vaarantuisi. Huomasin tässä, että se on pitkälle itsestä kiinni - sinne salille meno. Tottakai kaveri helpottais niissä tilanteissa kun yrittää tekosyitä itselleen keksiä, mutta loukkaantukoon nyt ken tahtoo - se pitäisi olla samanlainen kaveri tai ystävä, kuin mun vesijumppaystävä - ettei ole muita kuin tekosyitä. Tai muut ei mene ainakaan ihan heti läpi. Koska sellainen altistaa omienkin syiden keksimiseen. Huomasin, että jos tiedän toisen osapuolen ottavan vastaan syyn kuin syyn - aivan varmasti käytän sitä hyväkseni. Tällainen minä olen - take me as I am... Minussahan se vika on. Loppujen lopuksi. 

Ja onhan se niinkin, että siitä liikuntamuodosta tulisi tykätä - oli se sitten lavatansseja tai puntin nostoa salilla. Mä tykkään haastaa itseäni siellä, mä tykkään niistä härveleistä - varsinkin nyt kun oon saanut opastusta käyttää niitä oikein... mä oon oppinut tässä matkan varrella tykkäämään muistakin jutuista. Harmi vaan, se tenniskokeilu jäi yhteen kertaan - mutta se oli hauskaa - ei vaan meinannut löytyä yhteistä jaksamisaikaa sille. Luistimet mulla talveksi on ja aion opetella luistelemaan. Rantakylään kuulemma jäädytetään sellainen rata (korjatkaa jos oon väärässä), jossa voi luistella ympyrää. Ja sitten kun Urskiin tulee se latu, niin sinne uskallan lähteä hiihtämään. Mä nimittäin pelkään eksymistä kuin ruttoa. Jopa golfkentän latu pelottaa sen puoleen, saati sitten jos lähtisi pururadoille ajettuja latuja hiihtelemään... kun en oikein mielelläni lähde sinne kävelemäänkään...