Aleksanteri III:n Langinkoskella

Vuosi alkoi parin päivän napakoilla pakkasilla ja ne toivat tullessaan kirkkaan auringonpaisteen. Tällainen talvisää on mitä parhain vierailulle Kotkan Langinkoskelle kosken kuohuja ihastelemaan. Vai mitä mieltä olette? 

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on Venäjän keisari Aleksanteri III:n ja hänen puolisonsa keisarinna Maria Feodorovnan lomapaikka 1880-luvulta. Keisarin tiedetään ihastuneen paikkaan jo nuorena. Hallitsijaksi tultuaan hän pyysi suomalaisia rakentamaan majan kansallisromanttista tyyliä noudattaen. Suunnittelijoita oli kolme: Magnus Schjerfbeck, Jac Ahrenberg ja Sebastian Gripenberg. Kaikki kolme nimekkäitä arkkitehtejä. Schjerfbeck tunnetaan myös sisarensa, taidemaalari Helene Schjerfbeckin kautta, Ahrenberg meidän alueellamme RUK:n päärakennuksen suunnittelijana ja Gripenberg kotkalaisen Ahlqvistin talon suunnittelijana.

Eikä ihme, että Aleksanteri III valitsi tämän paikan. Samalla tavalla vielä tänä päivänäkin Langinkoskella kierrellessä vieraat pääsevät irrottautumaan arkisesta elämästä.

En tiedä, mistä johtuu, mutta kalastusmajasta tulee minulle mieleen karjalaisuus. Kansallisromantiikka on paljon muutakin. Tähän maisemaan rakennus sopii erinomaisesti ja se on osattu asetella tontilla juuri oikeaan kohtaan. 

 
Sisätiloiltaan kalastusmaja on kohtuullinen kun otetaan huomioon venäläisten palatsien neliömäärät. Nykyajan mökki- tai kakkosasuntoajattelun mukaan se voisi olla keisarille jopa vähän pieni. Mielenkiintoista olisi tietää, miten majan koko on alunperin päätetty. 

Esineistö on suomalaista: huonekalut on valmistettu Sunilassa puusepänverstaalla ja Turussa Bomanin tehtaalla, tekstiilit ovat Tampellan ja astiat Arabian. Hopeiset aterimet on tuotu Pietarista. Osa huonekaluista on ollut Venäjän vallankumouksen jälkeen siirrettynä presidentin kesäasuntoon. Niitä on palautettu sieltä takaisin Langinkoskelle. Sylvi Kekkosen tiedetään käskeneen palauttaa pukeutumispöytä alkuperäiselle paikalleen, kun hän sai tietää sen kuuluneen keisarinnalle.

Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feororovnan kuvat on ripustettu salin seinälle, 

 Makuuhuoneet ovat yläkerrassa.

Kalastusmajaa käytettiin ensimmäisen maailmansodan aikana sotilaiden toipumispaikkana. Sängyt tuotiin Marian sairaalasta Helsingistä. 

 Salin seinälle on ripustettu Romanovin suvun lippu. Lippuja on jäljellä enää kolme. Kahta muuta säilytetään Tukholmassa.

Vaikka kalastusmajalla haluttiin vaalia suomalaisuutta, jotakin tuotiin myös Venäjältä. Samovaari eli vedenkeitin on Tulasta.